Karhulla on asiaa

Viisi askelta kohti da­ta­ve­tois­ta verk­ko­pal­ve­lun kehitystä

Karhu Helsinki 3

Mitä datavetoinen kehittäminen tarkoittaa verkkopalvelujen osalta?

Datavetoinen kehittäminen tarkoittaa sitä, että kehitystä ohjataan perustuen kerättyyn tietoon, tilastoihin ja analyyseihin käyttäjien käyttäytymisestä, tarpeista ja mieltymyksistä. Sen sijaan, että päätökset tehtäisiin olettamuksien tai subjektiivisten näkemysten pohjalta, datavetoinen kehittäminen hyödyntää dataa verkkopalvelun kehityksen ohjaamisessa.

Verkkopalvelujen kehityksessä datavetoisuudesta on puhuttu jo vuosia. Kuitenkin kokemuksemme mukaan kehitystä ohjataan harvoin kokonaisvaltaisesti dataan perustuen. Dataa kyllä hyödynnetään verkkopalvelujen käytön ymmärtämisessä, mutta hyvin pistemäisesti ja vain silloin kun data on helposti valmiiksi saatavilla. Aito datavetoinen kehittäminen vaatii sitä, että otetaan käyttöön toimintamalli, jossa tavoitteet ja mittarit ovat asetettuna ja kehitystä johdetaan jatkuvasti analysoimalla mitä muutoksia havaitaan, kun kehitystä ja uudistuksia tehdään verkkopalveluun. Tässä artikkelissa haluamme tarjota yksinkertaisen viiden askeleen mallin siihen, kuinka voit käytännössä toteuttaa verkkopalvelun kehitystä datavetoisemmin.

Miksi datavetoinen kehittäminen on tärkeää?

Käyttäjien odotukset verkkopalveluille kasvavat jatkuvasti ja asiakaskokemuksen rooli kilpailuetutekijänä nousee, yritysten on panostettava entistä enemmän siihen, miten verkkopalvelu saadaan vastaamaan näitä tarpeita. Ei riitä, että verkkopalvelu on helposti käytettävä ja visuaalisesti näyttävä vaan palvelun kautta on pystyttävä ohjaamaan käyttäjiä haluttuun suuntaan ja sitä kautta on saavutettava toivotut tulokset päivittäin. Tässä datavetoinen kehittäminen nousee keskiöön.

Datavetoinen kehittäminen auttaa ymmärtämään asiakkaiden tarpeita, käyttäytymistä ja toiveita paremmin. Verkkopalvelun kautta kerätty tieto on usein myös kullanarvoista asiakkaan koko liiketoiminnan kehitykseen. Tietoa pystytään usein hyödyntämään tuotteiden ja palvelujen kehitykseen ja esimerkiksi muissa medioissa toteutettavaan asiakaskokemukseen.

Datavetoinen toimintatapa auttaa ohjaamaan kehityspanostuksia sinne mistä on saatavissa paras tuotto. Kun mittarit ja seuranta ovat kunnossa on panostuottosuhdetta helppo tarkastella jatkuvasti ja oppia mitkä kehitystoimenpiteet tuottavat parhaan hyödyn.

Viisi askelta datavetoisen kehityksen toteuttamiseen

1. Määrittele selvät tavoitteet ja mittarit

On ensisijaisen tärkeää tietää ja määritellä, mitä verkkopalvelujen kautta halutaan saavuttaa. Ilman selkeitä tavoitteita ja niille asetettuja mittareita on mahdotonta kehittää ja optimoida verkkopalvelua niiden vaatimaan suuntaan. Tavoitteiden asettamista tulisi ohjata liiketoiminnan tarpeiden mukaan. Tavoitteiden ja niitä vastaavien mittarien asetannassa tulisi pyrkiä olemaan mahdollisimman yksityiskohtainen ja realistinen.

Kun määrittelemme asiakkaidemme kanssa tavoitteiden seurantaan KPI eli Key Performance Indicator -mittareita, suurin yllätys on usein niiden määrä. Analytiikkatyökalut keräävät kymmeniä erilaisia lukuja, mutta harva luvuista kertoo todella sivuston menestyksestä organisaation ydintoiminnan, esimerkiksi myynnin, kannalta. Tyypillisesti määrittelemmekin vain 3–4 avainmittaria sekä muutaman lisämittarin. Oleellista ei ole kerättävän datan määrä, vaan mitä se kertoo sivuston ja organisaation ydintoiminnan menestyksestä.

2. Mittaa ja kerää dataa eri keinoilla

Mittareiden ollessa selvillä, on varmistettava, että oikeaa dataa kertyy ja sitä seurataan. Datan keräämiseen ja seurantaan on käytettävissä useita eri työkaluja ja menetelmiä. Verkkopalvelujen osalta useimmin hyödynnetään sivuston kävijätilastoja. Vaikka hyvin rakennettu analytiikka ja sen KPI:t kertovat, miten sivusto täyttää sille asetetut tavoitteet, analytiikka yksinään ei kuitenkaan usein paljasta sitä, miten sivusto voisi toimia paremmin. Se ei kerro myöskään käyttäjien suhtautumista, toiveita ja odotuksia sivustolle.

Analytiikan seuraamisen lisäksi laadullista tutkimusta sisältävät tutkimusprojektit ovat siis usein tarpeellisia. Erinomaisena työkaluna niissä toimivat kuumakarttatutkimukset, joiden avulla nähdään mihin käyttäjien huomio kiinnittyy sivustolla. Lisäksi käyttäjien mieltymyksiä ja toiveita voidaan kerätä useiden eri kyselyjen avulla. Mikäli resursseja on käytettävissä, loppukäyttäjien kanssa tehdyt testaussessiot sekä haastattelut mahdollistavat kaikista syvällisimmät keskustelut.

Olemme Karhulla paketoineet näitä elementtejä käyttäjätutkimuskokonaisuudeksi, jonka avulla saadaan erittäin kattava kuva palvelun nykyisestä käytöstä. Käyttäjätutkimuksen avulla saadaan kattava näkemys siihen mitkä asiat toimivat verkkopalvelussa hyvin sekä mitkä ovat kriittisimmät kehityskohdat.

Käyttäjätutkimus

Verkkosivujen kehityksen tai uudistuksen perustaksi

Verkkosivujen kehittäminen on jatkuvaa työtä. Kehitystyö on tuloksellisinta, kun se perustuu tutkimustietoon. Tarjoamme monipuolisen käyttäjätutkimuspalveluiden kokonaisuuden, joka antaa hyvän pohjan verkkosivujen jatkokehitykselle tai täysimittaiselle uudistamiselle.

3. Kehityskohteiden tunnistaminen

Datasta on kriittistä tunnistaa ja priorisoida konkreettiset kehityskohteet, jotta sivustoa voidaan todella kehittää dataan pohjautuen. Kokemuksemme mukaan usein kehityskohteita havaitaan sivuston valikon selkeyttämisessä, hakutoimintojen toimivuudessa, käyttäjän selkeämmässä ohjauksessa ja sisällön dynaamisuudessa. Kuitenkin jokainen sivusto on omanlaisensa ja vain datan avulla pystytään löytämään juuri oikeat kehityskohteet kyseisen sivuston osalta. Kehityskohtien arvioinnissa palataan jälleen asetettuihin tavoitteisiin ja niihin peilaamalla pystytään priorisoimaan näitä kehitystarpeita.

4. Muutokset ja testaus

Kehityskohteiden tunnistamisen jälkeen tulee implementoida muutokset verkkopalveluun. Yksi hyvä keino muutosten kokeiluun on hyödyntää A/B -testausta. Tällä tavoin saadaan useampia toteutuksia testattua toimivuuden näkökulmasta ja saadaan enemmän tietoa päätösten tueksi. Kokemuksemme mukaan varsin pienillä muutoksilla voi olla suurikin merkitys tuloksien näkökulmasta. Jopa yhden valikkotermin muutoksella voi olla sisällön löydettävyyden ja käyttäjäpolkujen kannalta valtava merkitys. Muutosten yhteydessä on myös aina tärkeää huomioida vaikutukset hakukonenäkyvyyteen.

5. Jatkuvan kehityksen malli

Tarpeet verkkopalvelun kehitykselle muuttuvat jatkuvasti yrityksen, markkinan ja teknologian kehityksen mukana. Systemaattinen kehityksen malli, jossa tehdään muutoksia jatkuvasti ja niistä saatavia vaikutuksia arvioidaan datan avulla, antaa mahdollisuuden kasvattaa verkkopalvelun tuloksellisuutta täysin uudelle tasolle.

Me Karhulla uskomme datavetoiseen verkkosivuston kehitykseen ja toteutamme tätä jo useiden asiakkaidemme kanssa. Kun tilaat Karhulla on asiaa -uutiskirjeemme alla olevalla lomakkeella, vastaanotat ajankohtaisia näkemyksiämme verkkopalvelun kehittämisestä. Kerromme asioista, joista jokaisen verkkosivujen omistajan tulisi olla ajan tasalla.

Tykkäsitkö tästä jutusta?

1
2
0
0
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Jaa juttu somessa
Tällä viikolla näitä luettiin eniten
  1. Google AI Overview – tekoälypohjaiset hakutulokset muuttavat hakukokemusta
  2. Maailman vierailluimmat verkkosivustot
  3. Miten verkkosivustoprojektin hinnoittelumalli vaikuttaa suunnittelun joustavuuteen?
Viime aikoina eniten reaktioita herättivät
Ota yhteyttä
Tilaa uutiskirje