Karhulla on asiaa

Kysy käyttäjiltä, miten net­ti­si­vu­jan­ne kannattaa uudistaa

Timo Salminen

Useimmat suomalaiset yritykset ja järjestöt laittavat nettisivunsa isommin uusiksi 3-5 vuoden välein. Kun puoli vuosikymmentä on kulunut, lähes millä tahansa nettisivustolla alkaa ikä näkyä. Kun sivustoa katsellaan talon sisältä, vaikuttavat ne vanhanaikaisemmilta kuin mitä asiakkaiden tai muiden sidosryhmien silmin. Kun omia sivuja on pyöritellyt pitkään, ne alkavat kyllästyttää.

Tiedetäänkö talon sisällä, mitä pitäisi tehdä?

Yrityksissä töitä tekevät markkinoinnin, viestinnän ja IT-projektien asiantuntijat osaavat yleensä nopeasti sanoa, mikä omissa nettisivuissa mättää. Yrityksen omat ihmiset eivät kuitenkaan ole nettisivujen pääkohderyhmä. Usein nettisivu-uudistus perustuu kuitenkin vain heidän näkemyksiinsä.

Kokemuksemme mukaan valtaosassa suomalaisista nettisivujen uudistusprojekteista on kiire. Syyt ovat monet. Messut alkavat, brandiuudistus puskee päälle tai uusia tuotteita lanseerataan. Deadline on monessa projektissa ulkoa asetettu ja kiveen kirjoitettu. Silloin tärkeintä on ripeä eteneminen. Tulos on yllättävän paljon parempi, jos projektin alkuvaiheeseen varataan aikaa käyttäjätutkimukselle. Väljyys aikataulussa palkitsee toki myös muilla tavoin.

Kyllä käyttäjä tietää

Kun kysytään käyttäjältä, nettisivu-uudistuksen pohjaksi saadaan konkreettista ja vastaansanomatonta tietoa. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että tietoa kerätään niiltä käyttäjiltä, jotka ovat yrityksen kannalta olennaisia. Haasteena on se, että kiinnostavimmat vierailijat ovat usein myös kiireisimpiä. Siksi tietoa on tarpeen kerätä monella tavalla ja myös niiltä, jotka eivät halua käyttää aikaansa tiedon antamiseen.

Käyttäjältä voi kysyä monella tavalla

Käyttäjätutkimukseen voidaan valita lukuisia osa-alueita. Olemme kokeneet erityisen tuloksellisiksi kävijäkyselyt, fokusryhmät, kävijätilastojen asiantuntija-analyysin sekä kuumakarttatestauksen. Näiden yhdistelmällä saadaan kerättyä nettisivu-uudistuksen pohjaksi sekä tiedostettuja näkemyksiä että faktoja käyttäytymisestä, joka tapahtuu suurelta osin tiedostamatta. Keskeistä on se, että tulokset raportoidaan selkeästi ja asiantuntija tekee niiden perusteella konkreettisia suosituksia. Silloin tutkimuksella kerätty data muuttuu tiedoksi.

Tulokset raportoidaan selkeästi ja asiantuntija tekee niiden perusteella konkreettisia suosituksia. Silloin tutkimuksella kerätty data muuttuu tiedoksi.

Nettisivujen käyttäjätutkimus

Kävijäkyselyllä kerätään suuri määrä dataa

Kävijäkysely tehdään lomakkeella, joka näytetään nettisivujen käyttäjille. Osallistumaan voidaan kutsua satunnaisotannalla tai ennakkoon valitsemalla. Kyselyihin törmää useilla nettisivuilla. Kaikki käyttäjät eivät niihin osallistu. Kokemuksemme kuitenkin on, että kyselylomakkeella saa kerättyä helposti hyödyllistä tietoa suurelta vastaajamäärältä. Kyselyn tulee vaikuttaa selkeältä ja helpolta – vaikka se olisi pitkäkin. Jos osallistumiseen rohkaistaan pienellä palkinnolla, osallistujamäärä kasvaa, mutta osallistujaprofiili voi muuttua epätoivottuun suuntaan. Lyhyesti sanottuna: kyselyn sisältö ja toteutustapa kannattaa miettiä tarkasti.

Fokusryhmä antaa syvällisiä vastauksia

Jotkin käyttäjät ovat tärkeämpiä kuin toiset. Useimmiten ykkösryhmä ovat potentiaaliset asiakkaat. Olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia haastattelemalla nettisivujen valittuja yksittäisiä avainkäyttäjiä. Heiltä saadaan kvalitatiivista ja usein syvällisempää tietoa nettisivujen käyttötavoista ja toiveista. Ryhmän tyypillinen koko on 10-20 henkilöä, joten yksittäisen henkilön painoarvo on suuri.

Kävijätilastot asiantuntijan syynissä

Käytännössä jokaisella nettisivulla on käytössä kävijätilastointi, yleensä Google Analytics. Kävijätilastointi tuottaa enemmän dataa, kuin kukaan normaali ihminen pystyy hyödyntämään. Tilastoista saadaan paljon irti, kun niihin perehtyy analytiikka-asiantuntija. Meillä tätä työtä tekevät ihmiset ovat Googlen sertifioimia. Loputtomasta datasta saadaan nostettua esiin konkreettisia huomioita ja trendejä, joihin on hyvä perustaa sivuston kehityssuunnitelmia.

Kuumakartta kertoo, mitä sivuilla todella tapahtuu

Kuumakarttatestaus on mainio lisä käyttäjätutkimukseen. Testauksen tuloksena syntyy visuaalisia raporttinäkymiä, jotka kertovat, mikä vierailijoita kiinnostaa. Näkymät kertovat heti ensisilmäyksellä, mitä elementtejä klikataan ja mitä ei. Toisaalta niistä näkee, kuinka pitkälle käyttäjät ovat motivoituneita vierittämään sivua. Itse en ole kohdannut yhtäkään kuumakarttaraporttia, joka ei olisi sisältänyt ainakin muutamaa yllätystä.

Käyttäjä ei ole valmis radikaaleihin innovaatioihin

Käyttäjätutkimus antaa laadukasta tietoa nettisivujen evolutiivisen kehityksen pohjaksi. Tällaista tehdään useimmissa nettisivu-uudistuksissa. Tutkimus ei kuitenkaan anna perustaa vallankumouksellisille uudistuksille. Henry Ford totesi aikoinaan: ”Jos olisin kysynyt ihmisiltä mitä he haluavat, he olisivat vastanneet; nopeampia hevosia”. Steve Jobs sanaili samansuuntaisesti. Jos haluat tehdä jotain sellaista, mitä kukaan ei ole ennen tehnyt, ohjeet eivät löydy käyttäjätutkimuksen raportista. Sen sijaan sieltä löytyy monta konkreettista vastausta siihen, miten omaa nettitekemistä saadaan paremmaksi.

Kerromme mielellämme lisää käyttäjätutkimuksista – lähetä sähköpostia. Me vastaamme.

Lue myös nämä:
7 syytä miksi yrityksen nettisivut kannattaa uudistaa
Viisi askelta kohti datavetoista verkkopalvelun kehitystä

Tykkäsitkö tästä jutusta?

0
0
0
0
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Jaa juttu somessa
Tällä viikolla näitä luettiin eniten
  1. Nix pelastaa legacy-projektit
  2. Karhut esittäytyvät: Tuomas Sauliala
  3. Googlen ilmaiset koulutukset
Viime aikoina eniten reaktioita herättivät
Ota yhteyttä
Tilaa uutiskirje