Si­vus­tol­la­si on uusi käyttäjä

Verkkosivuja on aina tehty ihmisille. Samaan aikaan olemme optimoineet sisältöä ja verkkosivujen tekniikkaa, kuten latautumisaikoja, hakukoneita varten. Tätä työtä kutsumme hakukoneoptimoinniksi (SEO).

Verkkosivut ovat kuitenkin saaneet uuden ja merkittävän käyttäjän: tekoälyagentin. Tekoälyagentit etsivät sivustoilta tietoa käyttäjiensä puolesta ja voivat jopa asioida verkkopalveluissa itsenäisesti. Yksi esimerkki on selainagentti, joka käyttää verkkosivustoa tavallisen selaimen kautta.

Verkkopalvelujen kehittäjien täytyy siksi ajatella palvelujaan yhä enemmän myös agenttien näkökulmasta. Koneen käyttämää verkkopalvelua ei kuitenkaan rakenneta vain uusilla rajapinnoilla tai protokollilla. Kaikki alkaa selkeästä sisällön rakenteesta ja käyttöliittymästä, joita myös kone osaa tulkita. Suurin osa tästä työstä hyödyttää samalla ihmisiä ja perinteistä hakukoneoptimointia.

Yksi sivu, kolme tapaa lukea

Samaa verkkosivua lukee nyt kolme erilaista lukijaa:

• Ihminen näkee valmiin käyttöliittymän ja tulkitsee sitä lukemansa ja kokemuksensa perusteella.
• Botit ja crawlerit hakevat sisältöä hakukoneille ja tekoälypalveluille. Ne lukevat sivun koodia eivätkä näe sivua samalla tavalla kuin ihminen.
• Selainagentti avaa sivun käyttäjän puolesta. Se voi Googlen mukaan tulkita kuvakaappauksia, sivun DOM-rakennetta ja saavutettavuuspuuta.

Selainagentti voi asioida sivustolla tavallisella, ”oikealla” selaimella, joskus jopa käyttäjän omassa istunnossa. Siksi verkkoanalytiikassa sitä voi olla vaikea erottaa ihmisestä. Keinoja kuitenkin on, vaikka mikään niistä ei ole aukoton.

Esimerkiksi ChatGPT agent allekirjoittaa pyyntönsä, joten sen voi tunnistaa palvelimella tai CDN-palvelussa. Vihjeitä antavat myös palvelinlokit ja käyttäytyminen sivulla: agentti etenee usein suoraan kohti tavoitettaan, kun ihminen harhailee enemmän.

Botit eivät myöskään toimi keskenään samalla tavalla. Vercelin ja MERJin jo jonkin verran vanhassa, vuonna 2024 julkaisemassa selvityksessä useat AI-crawlerit eivät suorittaneet JavaScriptiä, kun taas Googlen Gemini hyödynsi Googlebotin renderöintiä. Varminta on siis, että tärkeä sisältö on valmiina jo palvelimen lähettämässä HTML:ssä.

Schema kertoo koneelle, mitä sivulla tarkoitetaan

Eheän, koneluettavan sisällön ytimessä on usein rakenteellinen data, jota määrittelevät schema-rakenteet. Ne ovat sivun koodiin lisättyä koneluettavaa tietoa. Oikeanlainen schema kertoo esimerkiksi, että sivu kuvaa tapahtumaa ja että tietty merkkijono on sen päivämäärä. Ilman niitä hakukone joutuu päättelemään enemmän itse.

Google kuvaa rakenteista dataa selkeinä vihjeinä sivun merkityksestä. Merkinnät voivat myös tehdä sivusta kelpoisen rikkaisiin hakutuloksiin, vaikka näkyvyyttä ne eivät takaa. Rakenteinen data ei ole ehdoton edellytys Googlen AI-haussa näkymiselle, mutta Google suosittelee jatkamaan sen käyttöä osana hakukoneoptimointia.

Hyvä schema vaatii kuitenkin sisältöä, jonka tiedot ovat selvillä. Merkintöjen pitää vastata sitä, mitä sivulla oikeasti lukee. Sivuston tietorakennetta kannattaakin suunnitella tarkasti ennen sivuston teknistä tuotantoa.

Paras rakenne suunnitellaan jo konseptisuunnittelussa

Ajatellaan tapahtumapaikkaa, jossa tasavallan eturivin artistit esiintyvät. Tapahtumat voidaan kirjoittaa vapaana tekstinä tapahtumasivulle ja lisäksi tallentaa julkaisujärjestelmään omina, rakenteellisina tietoinaan.

Vapaana tekstinä tieto voisi olla lause ”Multaperunoiden keikka 12.3. klo 19 pääsalissa, liput alkaen 35 €.” Rakenteisessa muodossa nimi, esiintyjä, päivämäärä, kellonaika, sali, lippuhinnat ja linkki lipunmyyntiin ovat omissa kentissään. Verkkosivulle tuotetaan ihmisille tarkoitetun tekstin lisäksi koneluettava schema-teksti, jota ihmiskäyttäjät eivät näe.

Vapaassa tekstissä tiedot alkavat helposti elää. Sama konsertti voi olla yhdessä paikassa Multaperunat-bändin keikka ja toisessa Multaperunoiden talvikiertueen keikka, ja hinta ”alkaen 35 €” tai ”40 €, sisältäen toimituskulut”.

Rakenteisessa ratkaisussa sama lähtötieto täyttää tapahtumasivun, listauksen ja schema-koodin merkinnät täsmälleen oikeilla tiedoilla, joten nimi, lipputyypit ja julkinen hinta pysyvät samoina.

Yhtenäisyys on ratkaisevaa. Tapahtumia, saleja ja lipputyyppejä pitää kutsua aina samalla nimellä. Jos samasta konsertista löytyy kaksi nimeä tai hintaa, kone joutuu arvaamaan. Epäselvyys voi heikentää menestystä hakukoneissa ja tekoälyhaussa ja horjuttaa ihmisenkin luottamusta.

Tästä kannattaa päättää konseptisuunnittelussa: mitkä ovat sisältötyypit, mitä kenttiä niillä on ja miten sisällöt luokitellaan. Entä miten rakenteinen sisältö esitetään parhaalla tavalla sekä ihmisille että koneille? Kunnollinen suunnittelu helpottaa rakenteellisen sivuston tuottamista ja selkeyttää sisällöntuottajan työtä.

Myös olemassa olevaa sivustoa voi parantaa

Verkkopalvelua ei tarvitse kokonaan uudistaa, jotta sen sisältöjen rakenteellisuutta voidaan parantaa. Työ voi edetä vaiheittain:

1. Tunnista sisällöt, jotka toistuvat samanlaisina, kuten konsertit, salit tai lipputyypit.
2. Lisää niille omat tärkeimmät tietokentät ja -luokittelut.
3. Yhtenäistä termistö ja tuota schema-rakenteet tietojen pohjalta.

Tekoäly ja kielimalli on tehokas tulkitsemaan olemassaolevaa tekstimassaa ja hakemaan sieltä oikeat tiedon palaset ja vaikka kategoriat rakenteista tietomallia varten. Kielimalli voi siis nopeuttaa siirtoa. Samalla on hyvä hetki siivota unohdetut sisällöt, joita kukaan ei enää ylläpidä.

Jokaiseen sivuun pitää päästä linkkiä pitkin

Tärkeä sisältö ei saa olla pelkän haun, suodattimen tai JavaScript-pohjaisen toiminnon takana. Jokaiseen sivuun on hyvä päästä valikoiden, listausten ja muiden sisäisten linkkien kautta.

Lisäksi sivun pitää löytyä sitemap.xml-tiedostosta. Se kertoo hakukoneille, mitkä sivut ovat tärkeitä, mutta ei takaa niiden indeksointia. Sitemap ei siis korvaa toimivaa linkitysrakennetta, mutta täydentää sitä ja on tärkeä osa sivuston SEO-yhteensopivuutta.

Hakukoneoptimointi on edelleen perusta

Agenttien rinnalla perinteinen hakukoneoptimointi ei ole menettänyt merkitystään. Googlen mukaan sen generatiiviset hakuominaisuudet nojaavat samoihin ranking- ja laatujärjestelmiin kuin muu haku. Sivun pitää siis olla indeksoitavissa ja aidosti hyödyllinen, ja vieläpä mieluiten uniikkia, kiinnostavaa sisältöä.

Googlen ohje ei kuitenkaan kerro, miten muut tekoälypalvelut toimivat. Siksi tekoälyoptimoinnin käytännöt ja näkyvyyden seuranta kannattaa ottaa mukaan omana kokonaisuutenaan.

Kunnollinen rakenteellinen data on perusta kaikelle tulevalle AI-tekemiselle ja sisällön menestymiselle erilaisissa hakukoneissa.

Kun sisältö on johdonmukaisesti jäsenneltyä, sama tieto palvelee hakukoneita, tekoälyhakuja, sivuston omia AI-toimintoja ja agentteja ja oikeastaan kaikenlaisia automaattisen tietojenkäsittelyn sovelluksia. Ilman tätä perustaa jokainen uusi ratkaisu joutuu tulkitsemaan epäselvää sisältöä.

Koneellisen käyttöliittymän tekniikka kehittyy nopeasti. Agenttien yhteystavat, kuten MCP, ovat vielä vakiintumassa ja julkaisujärjestelmien tuki niille kehittyy koko ajan. Agentti tarvitsee silti ymmärrettävän sisällön ja toimivan käyttöliittymän, tuli se sivustolle mitä kautta tahansa.

Jos sivuston nykytila ei ole tiedossa, kehitys kannattaa aloittaa sen selvittämisestä. Sen jälkeen on helpompi päättää, mikä työ kannattaa tehdä ensin.