Tarinankerronta verkkosivuilla – Kerro tarina, riko kaavaa ja tee se itse
Ville Pöntinen
•
1
Tarinasta ei ole muotoutunut muotisana sattumalta. Lukuisat yritykset esittelevät verkkosivuilla omaa tarinaansa erottuakseen muista. Mutta miksi näin on käynyt?
Otetaan ensin yksi askel taaksepäin. Yhteiskuntamme ovat kautta aikojen rakentuneet hyvin pitkälti mitä monimuotoisempien rutiinien ja kaavojen varaan. Tarinoissakin rutiinit ovat tärkeitä, ne ovat niiden voimavara, raaka-aine. Eivät kuitenkaan aivan perinteisessä merkityksessä. Niiden yli pompitaan, niitä rikotaan ja viskotaan mäkeen. Tämä stimuloi aivojamme ja herättää mielenkiintomme.
Muutos on toivoa ja erityisesti yllättävä muutos tekee meistä uteliaita. Kysyessämme mitähän seuraavaksi mahtaa tapahtua, mielikuvituksemme rakentaa jo täyttä häkää jos jonkin näköisiä skenaarioita mahdollisesta lopputulemasta. Tämä stimuloi aivojamme. Alfred Hitchcock sen aikanaan totesi: “Kauhu ei synny räjähdyksestä vaan sen odottamisesta.” Tämä idea, jos joku toimii myös yrityksen tarinankerronnassa.
Kauhu ei synny räjähdyksestä vaan sen odottamisesta.
Tarinankerronnan lukkojen avaaminen
Monelle meistä tarinoiden kertominen ei ole helppoa. Eikä varsinkaan tarinanluontiprosessin aloittaminen. Monelle meistä on myös haastavaa tehdä sopivan kokoista aiherajausta. Ajattelemme, että emme osaa kirjoittaa kiinnostavasti, kysymme: miksi kukaan haluaisi lukea minun tarinoitani tai mielikuvitukseni tuotoksia? Vaikka suomalainen vaatimattomuus on monella tavalla arvostettavaa, hirttäytyä siihen ei kuitenkaan kannata.
Todellisuudessa meillä kaikilla on parempi mielikuvitus kuin osaamme kuvitellakaan, kyse on vain siitä, että löydämme keinot päästä irti niistä rajoitteista, jotka tekevät kaikkensa mielikuvituksemme tukahduttamiseksi. Jo pienillä muutoksella ”normaaliin” saa tuotettua kiinnostavaa luettavaa.
Tarinankerronta konkretian tasolla
Ajatelkaapa seuraavanlaista tilannetta. Sen sijaan, että yritys kertoisi tarinan asiakaslupauksen toteutumisesta, he päättävätkin poiketa normaalista ja kertovat tarinan asiakaslupauksen rikkomisesta. Mutta sellaisella twistillä, jossa lopputuloksena onkin parempi palvelu kuin alun perin luvattiin. Miksi jälkimmäinen kiinnostaa lukijaa enemmän? Aivan, koska siinä rikotaan kaavaa.
Jos olisin tämän tekstin lukija, esittäisin seuraavaksi vastalauseen, mutta me olemme vakavasti otettava asiantuntijaorganisaatio, mitä väliä tällä tarinahorinalla oikein on meille? Tai suomennettuna: miksi piittaisin tästä p*********? Oli organisaatiotyyppi millainen tahansa, on tarinankerronnalla merkitystä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisen organisaation täytyisi revitellä ja maalata paksulla pensselillä salvadordalimaisia piirroksia.
Mietitäänpä siis vielä toista skenaariota. Mille tahansa yritykselle työnantajakuva on kaikki kaikessa. Kukapa haluaisi työskennellä yrityksessä, joka kohtelee työntekijöitä epäreilusti. Mitäpä jos organisaatio kertoisikin tarinan rekrytointiprosessista, jossa paras hakija ei valinnutkaan heitä, ja miten tämä johti koko työnantajakuvan uudelleenkehittämiseen. Sen sijaan, että kerrotaan menestystarina, kerrotaan muutos, joka syntyi pettymyksestä. Tuodaan esiin omaa inhimillisyyttä, kuitenkin hakematta sääliä ja näyttämällä, että epäonnistumisista voi koittaa parempi huominen. Tarina auttaa tässäkin. Tämä toimii, koska ei kukaan rakasta vapaa-ajallakaan ihmisiä, jotka vain kiillottavat omaa kuvaansa ja unohtavat epäonnistumisista kertomisen.
Jos haluat kehittää tarinankerronnan taitojasi, niin tsekkaa myös aiemmat postauksemme tarinankerrontaan liittyen:
Miksi kirjoittaa tarinoita itse, kun AI voi tehdä työn puolestani?
Monissa yrityksissä on tehty viime aikoina isoja panostuksia tekoälyn kehittämiseen ja tutkimusmaailmassa pyritään jatkuvasti löytämään sille uusia käyttökohteita. Paine tehostaa työntekoa, ja sitä kautta houkutus ulkoistaa esimerkiksi juuri kirjoitustyö generatiiviselle tekoälylle, on ymmärrettävästi suuri. Siinä on kuitenkin riskinsä. Esimerkiksi Google on hiljattain tarkentanut käytäntöjään AI-tuotetun sisällön suhteen. Mikäli Googlen algoritmit tunnistavat tuotetun tekstin AI-sisällöksi, saa se ”roskaluokituksen” ja sitä kautta hakukonenäkyvyys heikkenee. Ei hyvä, varsinkaan jos SEO on tärkeää yrityksellesi.
Sisällöntuotanto ja viestintä: Lue lisää
AI-generoitua tekstiä sivustolle tuuttaamalla menetät myös oman äänesi ja sen syvän asiantuntijuuden. Tekoäly pystyy toki mallintamaan asiantuntijaa, mutta se ei ole todellinen asiantuntija. Asiantuntijan työhön ei kuulu hallusinointi. Lisäksi aidot kokemukset ja näkemykset resonoivat paljon paremmin lukijoiden kanssa kuin AI:n tuottama geneerinen höpönpöppö, vaikka teksti päällisin puolisin vaikuttaisikin hyvältä.
Pahimmassa tapauksessa käy niin, että asiakkaasi ja muut sidosryhmät tunnistavat geneerisesti tuotetun AI-tekstin, ja menetät sitä kautta osan ansaitsemaasi luottamusta. Sen sijaan, kun viestit omana itsenäsi, aidosti ja läpinäkyvästi, rakennat sidosryhmiesi kanssa kestävää luottamusta.
Kun viestit omana itsenäsi, aidosti ja läpinäkyvästi, rakennat sidosryhmiesi kanssa kestävää luottamusta.
Tämä ei toki tarkoita sitä, että tekoälyä ei saisi tai pitäisi käyttää. Päinvastoin. Käytä AI:ta viisaasti ja vastuullisesti. Keskustele ja ideoi sen kanssa, hae siltä palautetta, mutta älä ulkoista sille koko kirjoitustyötä. Tee itsestäsi parempi tarinankertoja AI:n tuella.
Loppukaneettina voidaankin todeta: AI on hyvä renki mutta huono isäntä. Ainakaan vielä se päivä ei ole koittanut, jolloin ihminen kannattaa korvata AI:lla tarinankerronnassa.
Mielenkiintoista luettavaa
Storr Will. The Science of Storytelling: Why Stories Make Us Human and How to Tell Them Better. Abrams Press, 2020.
Goodwin Danny. Google quality raters now assess whether content is AI-generated. Search Engine Land, 2025. Luettavissa: https://searchengineland.com/google-quality-raters-content-ai-generated-454161
