Karhulla on asiaa

Ilmaiset nettisivut – onko niitä?

Karhu Helsinki 3

Minulta on työn ulkopuolella kysytty useamman kerran vinkkejä siihen, mistä verkkosivut saisi pienelle yritykselle ilmaiseksi. Tässä lyhyt vastaus: ei mistään, ellei osaa itse koodata. Useimmat varmasti ymmärtävät, että sivuston rakentaminen nollasta maksaa, mutta verkossa on paljon valmiita julkaisujärjestelmiä, joilla pienen sivuston saa kasaan itsekin, ilman koodausosaamista. Osa näistä markkinoi itseään ilmaisina käyttää. Miksi siis ilmaiset nettisivut ovat lähestulkoon yksisarvisen kaltainen myytti?

Tässä kirjoituksessa pureudun siihen, millaisia kuluja nettisivuihin liittyy, sekä siihen, mikä on kannattavin tapa toimia, mikäli haluaa pienen sivuston mahdollisimman pienillä kuluilla. Lopuksi kerron karhujen kokemuksista omien nettisivujen rakentamisessa.

Missiona mahdollisimman halvat nettisivut

Haastattelin yrityksemme teknologia-gurua, teknologiapäällikköämme Kimmoa aiheesta.

Mitä eri kuluja nettisivuihin liittyy rakentamisen lisäksi?

”Verkkosivustoilla on kertaluontoisten, ns. projektikulujen, lisäksi juoksevia kuluja. Juoksevat kulut koostuvat usein seuraavista:

  • Palvelinkapasiteetti ja palvelimen ylläpito (hosting) sekä mahdollisesti myös verkkoliikenne vielä omana kulunaan
  • Verkkotunnus (domain)
  • Ohjelmistolisenssit (esim. sisällönhallintajärjestelmä)
  • Verkkosivuston sekä sen pohjana mahdollisesti toimivien ohjelmistojen ylläpito

Palvelinkapasiteetti hinnoitellaan usein prosessoriajan, käytettävissä olevan keskusmuistin sekä tallennustilan mukaan. Näiden lisäksi verkkoliikenteestä (sisään/ulos) voidaan veloittaa erikseen. Erilaisia hinnoittelumalleja on todella paljon ja niiden keskinäinen vertailu saattaa olla todella hankalaa. Mikäli käytetään jotakin hosting-palveluntarjoajaa, ei asiakkaan juurikaan tarvitse itse huolehtia palvelimen tietoturvasta ja toimintavarmuudesta – muissa tapauksissa palvelimen ylläpito on pakko toteuttaa jollain muulla tavalla, jotta etenkin palvelimen tietoturva voidaan varmistaa.

Verkkotunnusten kustannukset vaihtelevat hyvin paljon sen mukaan, mitä päätason tunnusta (TLD, top level domain) halutaan käyttää. Esim. .info-verkkotunnuksen saa usein merkittävästi halvemmalla kuin vaikkapa .io-tunnuksen.

Erilaisia lisenssimaksuja voi joutua maksamaan esim. sisällönhallintajärjestelmästä, sivustolla käytettävistä kirjasimista, kävijäseurannasta, karttapalveluista… melkein mistä vain. Hyvin monissa tapauksissa erilaisista palveluista ja ohjelmistoista on saatavissa ilmaisia versioita, joissa on käytössä rajoituksia, jotka saa poistettua maksamalla lisenssin.

Verkkosivusto ei koskaan toimi tyhjiössä, vaan sen on pystyttävä vastaamaan ulkomaailman muutoksiin. Tällaisia muutoksia ovat mm. selainohjelmistojen kehittyminen sekä sivustoihin kohdistuvat tietoturvauhat. Onkin erittäin tärkeää, että niin sivustoa kuin sen taustalla olevia ohjelmistojakin ylläpidetään aktiivisesti.”

Onko ilmaisia julkaisujärjestelmiä olemassa?

”On erittäin todennäköistä, että täysin ilmaista julkaisujärjestelmää (sisältäen sisällönhallinnan sekä verkkosivuston tarjoilun kävijöille) ilman merkittäviä käyttörajoituksia ei ole olemassa. Tämä johtuu mm. edellisessä kohdassa mainituista juoksevista kuluista, jotka palveluntarjoajan on pakko pystyä kattamaan jotenkin. Ilmaisissa tuotteissa toki myös yleensä paikkansa pitää se vanha totuus, että jos tuote on käyttäjälle täysin ilmainen, on palveluntarjoajan varsinaisena tuotteena käyttäjä itse – eli palveluntarjoaja kerää käyttäjistä dataa, jonka se myy eteenpäin. Esimerkiksi sisällönhallinnassa ilmaisia, avoimen lähdekoodin tuotteita on toki paljon (mm. WordPress ja Drupal), mutta silloin puhutaan ainoastaan sovelluksen hinnasta – muista juoksevista kuluista ei silti päästä eroon.”

Hyvin monissa tapauksissa erilaisista palveluista ja ohjelmistoista on saatavissa ilmaisia versioita, joissa on käytössä rajoituksia, jotka saa poistettua maksamalla lisenssin.

Wix tuntuu olevan suosittu, ilmaiseksi mainostettu sisällönhallintajärjestelmä. Mitä mieltä olet siitä?

Wix on oikeastikin ihan pätevä työkalu varmasti moneen tarpeeseen. Sen isoin ongelma ainakin aikaisemmin oli se, että sillä rakennetut sivustot olivat raskaita, toimivat usein hiukan kehnosti mobiilissa ja olivat saavutettavuuden näkökulmasta todella surkeita. Uskon, että Wixillä voi olla mahdollista tehdä sivustoja, joilla ei näitä ongelmia ihan niin isossa mittakaavassa ole, mutta ainakaan käytännössä tällaisiin en ole törmännyt.”

Millaisia rajoituksia sisällönhallintajärjestelmän ilmaisversiossa voi esimerkiksi tulla vastaan?

”Pelkissä sisällönhallintajärjestelmissä rajoitukset koskevat usein käyttäjämäärää, käyttäjähallinnan mahdollisuuksia, sisältöpalasten määrää tai esim. rajapintojen käyttöä. Jos taas kyse on Wixin tyyppisistä all-in-one-julkaisualustoista, voi palvelun ilmaisversiossa olla mainosmuotoinen domain, mainoksia sivustolla, alhainen palvelintila tai rajoituksia mm. verkkoliikenteelle.”

Mitä vinkkejä antaisit mahdollisimman halvan nettisivuston rakentamiseen?

”Vinkit mahdollisimman halvan verkkosivuston rakentamiseen:

Kun rakennat sivuston itse, et joudu tietenkään maksamaan rakennusprojektista kenellekään mitään. Näin myös saat hyvän käsityksen siitä, mitä sivustosi ylläpitäminen ja jatkokehittäminen vaativat.

Staattisella sivustolla tarkoitetaan sivustoa, joka koostuu läjästä valmiiksi tehtyjä HTML-tiedostoja sekä kuvia, tyylitiedostoja yms. staattisia ns. asset-tiedostoja. Sivusto on siis yksi kasa tiedostoja, jotka tarjoillaan sellaisenaan palvelimelta kävijän selaimelle. Staattiset sivustot ovat erittäin kevyitä tarjoilla palvelimelta, ne ovat tietoturvallisia ja äärimmäisen toimintavarmoja. Ne voidaan myös äärimmäisen helposti siirtää palvelimelta toiselle. Staattista sivustoa ei tarvitse kokonaan rakentaa käsin, vaan apuna on järkevää käyttää ns. SSG-ohjelmistoa (static site generator), joka osaa luoda valmiin sivuston kasasta sisältötiedostoja, jotka on tuotettu esim. Markdown-formaatissa. Lyhyt listaus esimerkeistä markdownguide.org-sivustolla.

Staattinen sivusto on helppo tarjoilla maailmalle mm. Cloudflare Pages -palvelun kautta. Pages tukee hyvin erilaisia SSG-ohjelmistoja ja peruskäyttöön palvelun ilmainen versio on riittävä. Tässä tulee toki huomioida, että sivustosta tulee näin täysin riippuvainen Cloudflaresta. Mikäli Cloudflare päättää, että ko. sivustolla on materiaalia, jota se ei halua julkaista, voi Cloudflare halutessaan ajaa palvelun alas. Lisäksi normaalit huolet tietosuojasta on hyvä pitää mielessä, kun puhutaan jättimäisestä jenkkikorporaatiosta.”

Entä, jos ei osaa rakentaa sivustoa itse? Kannattaako ostaa staattinen sivusto toisen rakentamana vai käyttää valmista julkaisujärjestelmää kuluineen?

”Aika kinkkinen kysymys. Kyllä mä varmastikin valitsisin silti sen staattisen sivuston, koska huolet sen kanssa ovat niin paljon pienemmät. Huolia valmiin julkaisujärjestelmän kanssa ovat mm. tietoturva, toimintavarmuus ja sivuston palvelimelta toiselle siirtämisen vaikeus. Lisäksi, jos staattinen sivusto tarjoillaan esim. Cloudflare Pagesista, on melko todennäköistä, että palvelu ei ihan heti ole lähdössä alta.”

Karhujen kokemuksia omista nettisivuista

Kävi ilmi, että useammalla karhulla on omat nettisivut, joten kyselin heiltä hieman kokemuksia niistä. Tässä asiakkuusjohtajamme Aten sekä projektipäällikköjemme Simon ja Susannan terveiset, olkaa hyvä!

Miten sivusi on rakennettu? Käytitkö jotain valmista julkaisujärjestelmää, vai onko ne tehty käsin itsesi tai jonkun muun toimesta?

Atte: ”Sivusto on rakennettu WordPressillä. Olen rakentanut sivut itse valmiin teeman ja valmiin Gutenberg-moduulikirjaston avulla, sekä kirjoittanut muutaman rivin koodia sinne tänne väliin.”

Simo: ”Sivusto on rakennettu WordPressillä. Ulkoasu on tehty hyödyntäen valmista sivupohjaa. Itse WordPressin perusasennus on tehty palvelinympäristössä olevalla asennusohjelmalla.”

Susanna: ”Sivut on itse tehty blogialustan päälle, maksullista teemaa hyödyntäen. Verkkokauppa on SaaS-alustalla valmispohjalla.”

Miksi päädyit valitsemaan tämän rakentamistavan sivuillesi?

Atte: ”Olen aiemmin rakentanut sivut WordPressin ns. “pagebuilder” -lisäosalla (Siteorigin page builder), silloin se tuntui helpoimmalta vaihtoehdolta googlailun perusteella, ja olikin sitä. Nyt, kun uusin sivuston, halusin kokeilla, miten hyvin uusimmat WordPress-työkalut, Gutenberg ja Full Site Edit, toimivat, sillä me Karhullakin käytämme niitä – joskin aika eri tavalla kuin mun kikkailussa.”

Simo: ”Henkilökohtainen sivustoni on ollut aina ns. hiekkalaatikko, jossa olen testannut uusimpia järjestelmäversioita ja teknologioita. Välillä on ollut käytössä Drupal, välillä WordPress.”

Susanna: ”Kustannussyistä suurimmaksi osaksi. Alusta oli tuttu ja osasin riittävästi käyttää sitä. Ensimmäiset sivut tein aikoinaan WordPressillä, mutten osannut itse tarpeeksi, ja huonon yhteistyökumppanin kanssa asiat eivät edenneet.”

Ovatko sivut palvelleet toivotulla tavalla?

Atte: ”Sivut ovat palvelleet oikein hyvin.”

Simo: ”Pääosin kyllä.”

Susanna: ”Riittävän hyvin, mutta ne voisivat toimia paljon paremminkin.”

Onko tullut vastaan ongelmia? Esim. odottamattomia kuluja, vaikeuksia päivityksen kanssa.

Atte: ”Sivujen kehittäminen oli kyllä aikamoista purkkaratkaisujen tekemistä ja kikkailua, joka vaati ymmärrystä myös teknisestä puolesta. WordPressin Full site edit ei ole vielä mielestäni sillä tasolla, että sillä oikeasti saisi järkevän lopputuloksen ilman teknistä ymmärrystä, ellei tyydy aivan pelkästään valmisteemaan ilman mitään muokkaamista. Kulut ovat halvahko hosting ja domain, ne oli odotettavissa.”

Simo: ”Välillä palvelinohjelmistojen versiot ovat laahanneet perässä ja estäneet uusimpien teknologioiden testauksen. Esimerkkinä vanha PHP-versio estää tällä hetkellä Drupal 10-version asentamisen palvelimelle.”

Ensimmäiset sivut tein aikoinaan WordPressillä, mutten osannut itse tarpeeksi, ja huonon yhteistyökumppanin kanssa asiat eivät edenneet.

Susanna: ”Ensimmäisellä sivustolla en ymmärtänyt palvelinasioista mitään, eikä silloinen hosting-kumppani ollut mitenkään palvelualtis. Ilmaisalustalla yhtäkkiä muuttuikin niin, ettei SSL (tietoliikenteen salausprotokolla) ollut mahdollinen, jos käytti omaa domainia. Maksullista, “lifetime support” -teemaa ei yhtäkkiä enää päivitetty, ja se lakkasi tukemasta sivuston muutoksia. Kaikenlaisia pikkuongelmia on aiheutunut milloin mistäkin, ja niiden selvittäminen on ollut hidasta. Verkkokaupan suhteen kaikki maksut ovat nousseet niin paljon, että säästäminen perustamiskustannuksissa tulikin maksettavaksi myöhemmin.”

Jos nyt rakentaisit uudet sivut, pitäytyisitkö samassa rakentamistavassa?

Atte: ”Jos tekisin sivut jollekin oikealle liiketoiminnalle lähtökohtaisesti ostaisin ne osaavalta tekijältä. Mutta mikäli lähtisin tekemään itse, tekisin sivut todennäköisesti Elementor Pro -pagebuilderilla. Se on tällaiselle ei-tekniselle helpompi ja kattavampi, mutta maksaa. Omaan pieneen harrastusprojektiin tuo mun rakennustapa oli ihan ok, oon siihen ihan tyytyväinen.”

Simo: ”Uusin WordPress-versio vaikuttaa hyvin kätevältä. Esimerkiksi sivupohjien ulkoasua pystyy muokkaamaan paljon sivuston asetuksista, ilman syvällistä CSS-osaamista.”

Susanna: ”En. Jos ei olisi mahdollista heti ostaa apua, tekisin vain simppelit sivut (tai olisin ilman ja hyödyntäisin vain somea) ja keskittyisin sivujen viilaamisen sijaan rahan hankkimiseen, ja sen jälkeen ostaisin palveluita uuden sivuston rakentamiseen mahdollisimman monipuoliselle/skaalautuvalle alustalle (WordPress). Pienestä aloittaminen on usein hyvä asia, koska samalla oppii, mitä ominaisuuksia oikeasti tarvitsee/haluaa. Mutta ajankäyttökin on kustannus, eikä kaikkea tarvitse osata tai kannata tehdä itse…”

Toteutustapoja on monia

Kuten haastatteluista luultavasti huomasit, ei ole vain yhtä tapaa päästä toivottuun lopputulokseen. Se, millä tavalla sivut kannattaa rakentaa, riippuu paljon siitä, mitä niiltä toivoo. Omien tarpeiden kartoittaminen on todella tärkeää ennen eri vaihtoehtoihin perehtymistä.

Onko tarkoitus saada yhden sivun käyntikorttimainen sivusto, jolla on tekstimuotoinen esittely yrityksestä, ehkä pari kuvaa ja yhteystiedot? Vai onko kyseessä useita sivuja kattava sivusto? Tarvitaanko yhteydenottolomake tai kuvagalleria? Entä sivuston domainiin liitetty sähköpostitili? Domainista puheen ollen, missä muodossa haluat, että nettisivujesi osoite on? Onko sivustoa tarpeen päivittää usein (esim. hinnastot, referenssit) vai korkeintaan kerran vuodessa? Haluatko tehdä päivitykset sisältöön itse vai välittää päivityspyynnön sivuston rakentaneelle taholle? Ja niin edelleen.

Kun tiedät, millaista sivustoa tavoittelet, on helpompi perehtyä erilaisiin julkaisujärjestelmiin, niiden rajoituksiin ja hintoihin. Tai ottaa suoraan yhteyttä tahoon, joka sivut voisi rakentaa – staattisena tai valmiin julkaisujärjestelmän päälle. Muista, että rakentamisessa säästäminen ei välttämättä tarkoita jatkossa hyvin palvelevaa ja halpaa sivustoa.

Tykkäsitkö tästä jutusta?

1
2
0
0
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Jaa juttu somessa
Tällä viikolla näitä luettiin eniten
  1. Terminaalimultiplekseri tmux – ystävä, johon voi luottaa
  2. Karhu Kaizen: Verkkopalvelun jatkuva optimointi datavetoisesti
  3. Miksi sähköposti menee roskapostiin?
Viime aikoina eniten reaktioita herättivät
Ota yhteyttä
Tilaa uutiskirje