Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että digitaalisten palveluiden sisältöjen tulee olla kaikkien ihmisten saavutettavissa ja käytettävissä ja jokaisen täytyy ymmärtää, mitä niissä sanotaan.

Digitaalinen saavutettavuus ottaa huomioon verkkopalveluiden visuaalisuuteen, käytettävyyteen ja tekniseen toteutukseen liittyviä seikkoja. Lainsäädännössä nojataan kansainväliseen WCAG-kriteeristöön.

Digitaalinen saavutettavuus kattaa monenlaisia palveluita, kuten verkkosivustot, mobiilisovellukset ja äänikirjat. EU:n tasolla ja Suomessa digitaalisten palveluiden saavutettavuutta säädellään lainsäädännössä. Tarkoituksena on pohjimmiltaan varmistaa ihmisoikeuksien toteutuminen, jotta jokainen voisi itsenäisesti käyttää tarvitsemiaan digipalveluita. 

Artikkelimme digitaalisesta saavutettavuudesta

Digipalvelulain uudet vaatimukset  – kuluttajia palvelevien verkkokauppojen on pian oltava saavutettavia

Katja Heiskanen

Värillä on väliä – etenkin saavutettavuuden kannalta

Emilia Kaartinen

Esteettömyysdirektiivi tuo saavutettavuusvaatimukset yksityiselle sektorille

Katja Heiskanen

Saavutettavuus verkkopalveluissa – WCAG 2.2 kriteeristö julkaistu

Katja Heiskanen

Verkkokaupalle uusia vaatimuksia: alennukset, asiakasarvostelut ja saavutettavuus

Timo Salminen

Saavutettavien verkkosivujen tekstisisällön muistilista

Katja Heiskanen

Lainsäädäntö ja vaatimukset

EU:n esteettömyysdirektiivi tuli voimaan 2022 ja vaikutti myös Suomessa lakiin digitaalisten palveluiden tarjoamisesta, ns. digipalvelulakiin. Siirtymäaikaa on vuoteen 2025 asti. Digitaalinen saavutettavuus koskee uudistuksen myötä yhä useampia digipalveluita myös yksityisellä sektorilla, muun muassa verkkokauppoja. Suomessa valvovana viranomaisena toimii Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI).

Digitaalinen saavutettavuus – keskeiset periaatteet

Kansainvälinen verkkosisällön saavutettavuusohjeistus WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) asettaa neljä pääperiaatetta, joiden mukaan digitaalisten palveluiden tulee olla:

1. Havaittavia – Sisältö on esitettävä tavoilla, jotka kaikki voivat havaita (esim. tekstivastineet kuville, kontrastit, skaalautuvat fontit).
2. Hallittavia – Käyttöliittymän ja navigoinnin on oltava käytettävissä myös ilman hiirtä (esim. näppäimistötoiminnot, riittävä aikarajoitus toiminnoille).
3. Ymmärrettäviä – Sisällön ja käyttöliittymän on oltava selkeitä ja loogisia (esim. selkeä kieli, ennakoitava toiminta).
4. Toimintavarmoja – Sisällön tulee toimia eri avustavien teknologioiden kanssa ja säilyä toimivana tulevaisuudessa.

Saavutettavuuden hyötyjä

• Parantaa yhdenvertaisuutta ja digitaalista inkluusiota.
• Laajentaa käyttäjäkuntaa (esim. ikääntyneet ja heikkonäköiset).
• Parantaa hakukonenäkyvyyttä (monet SEO- ja saavutettavuuskäytännöt tukevat toisiaan).
• Helpottaa mobiilikäyttöä ja teknistä kestävyyttä.
• Vähentää oikeudellisia riskejä ja takaa lainsäädännön noudattamisen.