Saavutettavuus puhuttaa ja saavutettavat verkkosivustoprojektitkin ovat olleet viimeaikoina pinnalla. Olen kirjoittanut blogiimme saavutettavuusteemaisia artikkeleita tarkoituksenani selkeyttää, mistä saavutettavuudessa on kyse, niin yhteiskunnallisena ilmiönä kuin lainsäädännönkin näkökulmasta. Tällä kertaa aiheena on karhulaisten kokemukset saavutettavien projektien tekemisestä.

Tein Karhu Helsingin työntekijöille kyselyn, jossa kartoitettiin saavutettavien sivustojen kanssa työskennelleiden kokemuksia. Vastanneissa oli edustettuina sivustojen määrittelyyn osallistuvia, visuaalisia suunnittelijoita ja kehittäjiä – siis niitä ammattilaisia, jotka osallistuvat aktiivisesti uuden sivuston rakentamiseen.

Suurin osa kyselyyn vastanneista koki standardin huomioimisen omassa työssä hieman vaikeaksi – asteikolla 1–4, keskimääräinen koettu vaikeustaso oli 2. Kyselyyn tulleiden vastausten perusteella vaikuttaisi siltä, että vaikeudet ovat liittyneet pääasiassa uuden asian opetteluun ja sen soveltamiseen.

 

Saavutettavuus ja työn määrä

Myös työmäärän osalta uuden asian opettelu näkyi vastauksissa. Erityisesti WCAG-standardin ymmärtäminen ja sisäistäminen on vaatinut karhulaisilta paljonkin panostusta. Kun standardin asettamat rajoitukset on opittu, ei työmäärä ole merkittävästi enää kasvanut määrittelypuolella. Useampi vastaaja huomautti Drupalin olevan alusta, jossa on jo oletuksena otettu saavutettavuusasiat hyvin huomioon – sama koskee WordPressiä. Teknisen työn määrän ei täten koettu kasvavan suuresti.

Kuten kaikissa projekteissa, sivuston toteuttamisen työläys riippuu olennaisesti siitä, millaisia toteutuksia sivustolla halutaan käyttää. Mitä monimutkaisempi paketti, sitä enemmän työtä kokonaisuuden yhteensovittaminen vaatii. Todennäköisyys siihen, että saavutettavuusnäkökulma tuo mukanaan ongelmia ratkottavaksi, kasvaa erikoisten ja monimutkaisten toteutusten myötä. Tämä on sinänsä ihan loogista: on huomattavasti helpompi toteuttaa asioita tutulla tavalla tai hyödyntää olemassa olevia ratkaisuja, kuin löytää aivan uusi ratkaisu ensi kertaa vastaan tulevaan ongelmaan.

Suunnitelmat ja testaus tulee tehdä huolella

Ainoa kyselyssä esiin noussut asia, jossa työmäärän koettiin selkeästi kasvavan, oli layout-suunnitelmien läpikäynti. Saavutettavasti toteutettavan sivuston suunnitelmavaiheessa on tärkeää ottaa huomioon sellaisia asioita, joita saavuttamattomasti toteutetun sivuston suunnitelmissa ei mietitä. Suunnitteluvaiheessa täytyy olla tarkkana niidenkin asioiden osalta, jotka eivät pelkästä kuvamuotoisesta luonnoksesta käy ilmi; esimerkiksi, mitä painikkeita painamalla tapahtuu.

On myös huomioitava, että mikäli sivuston halutaan olevan saavutettava, tulee sen ominaisuuksien saavutettavuus testata. Suositeltavaa onkin toteuttaa sivuston saavutettavuusauditointi, ja lisätä sivustolle auditoinnin tulosten perusteella koottu saavutettavuusseloste, jossa kuvataan, millaisia ongelmia sivustolla voi saavutettavuuden osalta tulla vastaan. Tarkoitus on ohjeistaa kävijöitä ja kertoa mahdollisten korjausten aikataulusta.

Todennäköisyys siihen, että saavutettavuusnäkökulma tuo mukanaan ongelmia ratkottavaksi, kasvaa erikoisten ja monimutkaisten toteutusten myötä.

Saavutettavuuden haasteet

Kyselyssä tutkittiin myös standardin noudattamiseen liittyviä haasteita. Kriteerien sisäistämisen koettiin hankaloituneen sekä sen vuoksi, että vaadittuja asioita on paljon, että siksi, että kaikki kriteerien vaatimukset eivät ole sellaisia, jotka pystyisi järkeilemään. Parhaiten kriteereihin onkin päästy kiinni testaamalla sivustojen toimintaa erilaisten aputyökalujen avulla. On vaikea hahmottaa, mitkä asiat voivat tuottaa vaikeuksia ja miksi, jos ei itse koskaan törmää ongelmiin. Aputyökaluilla voi simuloida tilanteita, joissa ongelmiin törmätään, ja näin ollen asioiden ymmärrys helpottuu.

Erityisen haasteen saavutettavuusprojektiin voi tuoda asiakkaan graafinen ohjeistus: mikäli sävyt ovat sellaisia, joihin on vaikea saada riittävää kontrastieroa sekä tummaa että vaaleaa taustaa vasten, joudutaan värien kanssa tutkimusretkelle. Erityisen haastavan tilanteesta tekee tiukasti määritelty ohjeistus, joka ei anna joustovaraa eri värien käytön suhteen. Saavutettavan sivuston ei suinkaan tarvitse olla mustavalkoinen, vaan värejä saa kyllä käyttää. Usein virallisia värisävyjä joudutaan kuitenkin hieman muuttamaan esimerkiksi tummuudeltaan tai pigmentiltään, jotta standardin värivaatimuksiin voidaan vastata.

Ongelmanratkaisua uudella tavalla

Tekniset haasteet liittyvät enimmäkseen siihen, että standardin mukaisista, tekniset vaatimukset läpäisevistä toteutustavoista on joissain tapauksissa vaikea löytää riittävää dokumentaatiota. Toisin sanoen: millä tavalla tietty ominaisuus tarkalleen ottaen pitäisi rakentaa, jotta se olisi WCAG-standardin mukainen? Sama haaste nousee esiin myös testaamisessa: missä menee raja sen suhteen, onko jokin toteutus standardin mukainen, vai ei?

Kun saavutettavuuteen ui tarpeeksi syvälle, huomaa, että useita kriteereitä voi itse asiassa tulkita hieman eri tavoin. Kriteerien takana oleva W3C on yrittänyt vastata näihin haasteisiin avaamalla kriteerejä ja käyttämiään sanamuotoja sekä esittämällä ratkaisutapoja ongelmiin, mutta usein tiedon etsijä joutuu hattu kourassa Googleen kolkuttelemaan, josko joku muu olisi esittänyt mielessä olevan kysymyksen. Karhulla kartutamme sisäistä ymmärrystämme kriteerien kiekuroista niin kouluttautumisen kuin asiantuntijakonsultaationkin avulla. Kaiken keskiössä toimii Karhun oma Saavutettavuustiimi.

Huolellinen määrittely keskiössä

Haasteellisiksi koettiin myös tilanteet, joissa lähes julkaisuvalmiille sivustolle tulee yllättäviä muutostarpeita. Saavutettavissa projekteissa on mahdollista, että mahdollisesti esiin tuleviin ongelmiin ei ole valmiita, hyväksi koettuja ratkaisuja, joten lähelle julkaisua ajoittuvat, uudet ongelmatilanteet ovat haastavia. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin haastavia myös projekteissa, joissa ei noudateta saavutettavuustandardeja; mikäli jokin osa sivustoa muuttuu kesken rakennusvaiheen, sivuston julkaisu siirtyy.

WCAG-kriteeristön noudattamisen koettiin toisaalta myös helpottavan sivustojen määrittelyä ja rakentamista siinä mielessä, että projektin toteutuksille on selkeät rajat, joiden sisällä toimitaan. Toisinaan tämä oli tarkoittanut ilmeen ja toimintojen yksinkertaistumista, joka helpotti käytännön tekemistä.

Saavutettavuudessa on tulevaisuus

Pääosin vastanneiden asenteet saavutettavien sivustojen toteuttamiseen olivat neutraaleja tai positiivisia. Koettiin hienoksi, että asia on noussut kunnolla esille, sillä kuten eräs vastaajista totesi, viime kädessä WCAG parantaa verkkosivustoja: sivut ovat selkeät ja helppokäyttöiset. Saavutettavuus ja internetin avaaminen kaikille tiedostettiin myös tärkeäksi asiaksi. Lainaan tässä erästä vastaajaa:

On hyvä muistaa, että joidenkin arvioiden mukaan jopa 30 %:lla internetin käyttäjistä on jonkinasteinen vamma tai ominaisuus, joka voi vaikeuttaa sivustojen käyttämistä. Kuka tahansa meistä voi joutua väliaikaisesti tai pysyvästi tilaan, jossa sivustojen käyttäminen totuttuun tapaan ei onnistukaan.

Osa vastaajista kuitenkin koki sääntöjen olevan joiltain osin hiukan pikkumaisia tai muuten epärelevantteja asiakkaidemme kohdalla. Kyseessä on kuitenkin vain ohjeistus, jonka suhteen tehdään, mitä järkevästi pystytään: mahdolliset puutteet kirjataan saavutettavuusselosteeseen, jotta kävijöillä on tieto ongelmista. Suurimmaksi osaksi kriteerit ovat kuitenkin kohtuullisia ja sivustojen saavutettavuus tavoittelemisen arvoista. Tarkoituksenamme onkin hyödyntää kriteeristöä sivustojen suunnittelun pohjana kaikissa projekteissamme niiltä osin, kun saavutettavat tavat tehdä eivät rajoita ominaisuuksia liiaksi.

Kohti parempia aikoja

Kun asioita tehdään uudella tavalla, tarvitaan kaikilta kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Teoriapohjan sisäistäminen vaatii aikaa, ja opitun soveltaminen käytännön työtä. Näin on kaikilla elämän osa-alueilla, eikä saavutettavuus ole tähän poikkeus. Uuden oppiminen ei kuitenkaan mene hukkaan: uusi näkökulma antaa mahdollisuuden uudistua tavalla, jossa otetaan vanhasta ja uudesta parhaat palat ja tehdään niistä jotakin vielä parempaa.

 

Artikkelisarjan edelliset osat:

Saavutettavuusdirektiivi vie kohti parempaa maailmaa - asiaa esteettömyydestä ja digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta

Saavutettavuusstandardi WCAG ja digitaalisten palveluiden uusi aamunkoitto

Lisää luettavaa saavutettavuudesta:

Saavutettavuusdirektiivin ja digipalvelulain valvonta käynnistyi vuoden 2020 alusta

Saavutettavuusdirektiivi vaikuttaa syyskuusta 2019 eteenpäin julkaistaviin verkkopalveluihin

Saavutettavuus ja hakukoneoptimointi – 6 helppoa vinkkiä

Saavutettavuusauditointi

Lähetä meille viesti

Form first
Form second
Checkboxes

Kun tilaat uutiskirjeemme, saat sen sähköpostiisi 4-6 viikon välein. Jos toivot yhteydenottoa, voimme olla sinuun yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse.
Lomakkeen lähettämällä hyväksyt tietosuojaselosteemme.

Tilaa blogimme sähköpostiisi tai kysy lisää