Tekoälyhaku tulee – mitä se tarkoittaa verkkosivuillesi ja viestinnällesi?
Google lanseerasi hakukoneensa vuonna 1998, siis viime vuosituhannella. Hakukone on ollut digitaalisen elämän arkea siis jo yli neljännesvuosisadan.
Olemme oppineet optimoimaan sisältöjä hakukoneita varten, hyödyntämään analytiikkaa ja rakentamaan verkkosivustoja hakukoneystävällisesti. Puhumme sujuvasti robots.txt:stä ja sitemap.xml-tiedostoista, jotta sisältömme varmasti löytyy tiedonhaun jättiläisellä.
Nyt olemme jälleen uuden murroksen äärellä: tekoälyhaku on tulossa osaksi arkipäiväistä tiedonhakua.
Tekoälyhakukoneet, kuten Perplexity AI ja Google AI Overviews, eivät enää tyydy listaamaan linkkejä käyttäjän klikattavaksi ja arvioitavaksi. Ne tarjoavat suoria, tiivistettyjä vastauksia käyttäjän kysymyksiin, yhdistäen tietoa useista lähteistä. Käyttäjän hakukokemus muuttuu merkittävästi, sillä tarve klikkata lähdeaineiston äärelle melkeinpä katoaa.
Mitä se tarkoittaa verkkosivujen omistajille ja viestijöille, erityisesti pienen kielialueen Suomessa?
Tekoäly muuttaa hakukäyttäytymistä
Tekoälypohjainen haku pyrkii tarjoamaan vastaukset heti hakutulossivulla. Käyttäjä tuskin enää klikkaa lähdesivustoa, jos saa riittävän tiedon suoraan hakutuloksesta. Eli vaikka sivusto on toiminut tärkeänä tiedonlähteenä, sen brändi-ilme, keskeiset viestikärjet ja muu sisältö jäävät suurimmalta osalta käyttäjistä näkemättä ja lukematta.
Tekoälypohjainen haku tarjoaa vastaukset suoraan hakutulossivulla – käyttäjän ei enää tarvitse klikata lähdesivustolle.
Käyttäjä saattaa jäädä myös tietämättömäksi alkuperäinen lähteen pyrkimyksistä tai asenteellisuudesta: esimerkiksi poliittisen etujärjestön viestintä eroaa yliopiston tutkimusviestinnästä.
Tekoälyn tuottamat vastaukset voivat siis sisältää vanhentunutta tietoa tai väärinkäsityksiä. Tämä tekee läpinäkyvyydestä ja luotettavien lähteiden merkityksestä entistä tärkeämpää. Voimme vain toivoa, että tekoälyhakukoneiden kehittäjät huomioivat tämän omassa toiminnassaan.
Käyttäjien hakutoiminnan muutos johtanee verkkosivujen liikenteen vähenemiseen. Toisaalta sivustollemme saapuva käyttäjä on arvokkaampi ja tosissaan, jo valmiiksi myyntisuppilon loppuvaiheessa ja halukas jättämään yhteystietonsa, ottamaan yhteyttä tai lisäämään tuotteen ostoskoriin.
Samaan aikaan analytiikka muuttuu haastavammaksi. On vaikeampi nähdä, mitä kautta liikenne tulee ja miten käyttäjät päätyvät sivuille. Verkkosivuston omistaja ei tiedä, miten usein hänen sivustonsa sisältöjä saatikka mitä sisältöjä tarkalleen hänen sivustoltaan on esitetty älykkään hakukoneen tuloksissa.
Hakukoneoptimointi (SEO) ei katoa, mutta se kehittyy: nyt meidän on opeteltava myös tekoälyhakukoneoptimointia (Generative Engine Optimisation, GEO), jossa korostuvat selkeä rakenne, tiivistelmät ja helposti luettava sisältö.
Mihin suuntaan tekoäly ja tekoälyhaku kehittyy?
Tulevaisuutta ei voi tarkasti ennustaa, mutta jo nyt voidaan hahmottaa muutamia mahdollisia kehityskulkuja:
Ensinnäkin mainonta on jo tulossa osaksi tekoälyhakua, aivan kuten se vuosituhannen vaihteessa tuli perinteiseen hakuun. Jo tällä hetkellä Perplexity ja Google AI Overviews näyttävät mainoksia Yhdysvalloissa, osana hakutulosta.
Toiseksi, verkkosivustojen sisällöt voivat entistä vahvemmin sulautua osaksi alustoja. Tämä on mahdollista, kun tekoälyhaku toimii osana suurta alustaa, kuten LinkedIniä tai Facebookia. Kiinnostavan LinkedIn-päivityksen yhteydessä voitaisiin vaikka jatkossa kertoa esimerkiksi tekoälyn tuottama tiivistelmä yhtiöstä ja sen palvelusta, jota käyttäjän statuspäivitys koskee. Verkkosivun omistajan täytyy päättää oma suhtautumisensa tällaiseen tiedon keräämiseen ja kielimallin muokkaamaan esitystapaan.
Digitaaliset trendit: Lue lisää
Kolmanneksi käyttäjät saattavat alkaa maksaa tekoälypalveluista, jolloin tiedonjakelun liiketoimintalogiikka muuttuu. Esimerkiksi Google on lanseerannut AI Ultra -tekoälypalvelun, jonka käyttäjäkohtainen hinta on 249,99 dollaria kuukaudessa. Kun monetisointimalli perustuu käyttäjän maksamaan kuukausimaksuun, ei esimerkiksi mainonnan tuottama liikevaihto ehkä olekkaan niin tärkeää. Tämän skenaarion vaikutuksia verkkosivustojen omistajan arkeen on vaikea arvioida.
Ja lopuksi, tekoälyhaku voi arkipäiväistyä osaksi viestinnän perustyökaluja, aivan kuten Google-haku nyt on. Ehkäpä LLMs.txt-ehdotus muuttuukin käytännöksi tai ehkä Perplexity julkaisee oman analytiikkapalvelunsa, jossa sivuston omistaja voi seurata oman sisältönsä käyttöä osana hakutuloksia?
Mitä viestijän ja verkkosivun omistajan kannattaa tehdä nyt?
Verkkosivusto ei ole katoamassa – päinvastoin, sen rooli voi jopa vahvistua luotettavana ja ajantasaisena tietolähteenä. On tärkeää jatkaa hyvää perustyötä: päivittää sivustoa, optimoida sisältöjä ja seurata analytiikkaa. Verkkosivu on edelleen ainoa digitaalinen kanava, jonka omistaja itse hallitsee.
Laadukas ja asiantunteva sisältö on tärkeämpää kuin koskaan. Tekoälyhaku näyttää suosivan selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä vastauksia. Siksi kannattaa panostaa rakenteeseen, väliotsikoihin ja kysymys–vastaus-tyyppiseen sisältöön. Hyvä SEO on usein myös hyvää GEO:ta.
Hyvä SEO on usein myös hyvää GEO:ta.
Voi myös olla, että joudumme luopumaan parodiasta tai satiirista osana viestintäämme, sillä emme ehkä voi luottaa kielimalleja kehittävän tekoälyhakukoneen ymmärtävän niitä tarkoituksellisesti raflaaviksi sisällöiksi, joihin ei tule suhtautua kirjaimellisena totuutena tai lähteen muodollisena kannanottona..
Viestijän kannattaa myös tutustua tekoälypalveluihin rohkeasti. Kokeilla miten ne voisivat tukea omaa ja organisaation viestintää – esimerkiksi verkkosivuston sisältöjen tuotannossa ja jäsentelyssä tai vaikkapa personoidun sisällön tarjoamisessa käyttäjälle verkkosivulla.
Tekoälyhaku haastaa, mutta tarjoaa samalla uusia mahdollisuuksia. Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on entistä tärkeämpää seurata kehitystä ja soveltaa sitä omaan toimintaan. Verkkosivut, sisältö ja viestintä eivät katoa, mutta työkalut ja toimintatavat kehittyvät.
