Koronaviruksen aiheuttama pandemia koskettaa jokaisen suomalaisen elämää ja vaikuttaa yhteiskunnan kaikilla alueilla. Kun viruskaaos rauhoittuu, monet sen vaikutukset menevät ohi ja unohtuvat. Pandemialla on myös kauaskantoisia seurauksia, joista monet ovat traagisia – ihmishenkiä menetetään ja taloudellisia rakenteita tuhoutuu.

Uskon, että koronaviruksen yksi seuraus on maamme historian suurin digiloikka, jonka tuloksena digitaalisuuden merkitys kohoaa uuteen mittaluokkaan. Uskon myös, että nyt kiihtyvä digitaalisuuden kasvu pääosin parantaa ihmisten elämänlaatua ja avaa uusia mahdollisuuksia.

Digitalisoituminen on edennyt vähitellen 90-luvulta lähtien

Suomalaisen yhteiskunnan voimakkaan digitalisoitumisen voidaan sanoa alkaneen world wide webin keksimisestä vuonna 1990. Siitä lähtien internetin ja digitaalisten välineiden käyttö on vaiheittain levinnyt kaikkien suomalaisten ulottuville ja useimmille elämänalueille.

Digitaalisuus on edennyt hiljalleen kolmen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2020 se tekee suuren loikan eteenpäin.

Viimeisimpien 30 vuoden aikana digitaalisuus on edennyt hiljalleen ja askel askeleelta, vähitellen vauhtiaan kiihdyttäen. Jälkikäteen on vaikea nimetä mitään yksittäistä tapahtumaa tai vuotta, jolloin digitalisoituminen olisi ottanut erityisen suuren harppauksen eteenpäin. Veikkaan, että 2020 jää historiaan vuotena, jolloin digitaalisuus otti toistaiseksi suurimman askeleensa eteenpäin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Korona digitalisoi työn tekemisen

Kaikki siihen pystyvät ovat siirtyneet tekemään etätöitä koronapandemian käynnistyttyä. Esimerkiksi meillä Karhu Helsingissä koko henkilökunta siirtyi tekemään pääosin etätöitä. Ainakin toistaiseksi työskentely kotoa käsin on sujunut hyvin. Etätyön tekevät mahdolliseksi digitaaliset välineet. Työkalut kuten Slack, Jira ja Teams ovat päivittäisessä käytössä meillä ja yrityksissä ympäri Suomen.

Monen on näinä viikkoina ollut tarve ottaa pikavauhtia käyttöön ja oppia uusia digitaalisia välineitä, jotka mahdollistavat etätyön

Moni suomalainen saa pandemian aikana enemmän etätyökokemusta kuin koskaan aiemmin. Tämä koskee myös allekirjoittanutta. Itse koin pitkäaikaisen etätyöskentelyn aluksi kummallisena, mutta päivä päivältä luontevampana. Osassa työtehtävistäni koen saavani etänä enemmän aikaan kuin toimistolla. Ylitsepääsemättömiä esteitä ei ole tullut vastaan.

Viruksen ajettua minut ja lukuisat muut suomalaiset kokeilemaan etätöitä ja työskentelemään kokonaan digitaalisten välineiden ja yhteyksien varassa, siihen on ollut pakko totutella. Omalla kohdallani uskon kokemuksen lisäävän etänä tehtävää ja digitaalisuuteen perustuvaa työskentelyä myös jatkossa. Tottuminen saa etätyön tuntumaan aiempaa kiinnostavammalta vaihtoehdolta. Oletan, että moni muu ajattelee samoin.

Uudet työpaikat syntyvät digitaalisiin palveluihin

Koronavirus on tuonut työmarkkinoille rajuja lyhytaikaisia muutoksia, joilla uskon olevan pitkäaikaisia jälkivaikutuksia. Lukuisat ihmisten väliseen fyysiseen vuorovaikutukseen perustuvat työt ovat keskeytyneet. Näin on käynyt esimerkiksi ravintoloissa, erikoistavarakaupassa ja palveluyrityksissä. Pandemian pitkittyessä moni työpaikka voidaan menettää kokonaan.

Sen sijaan digitaalisiin palveluihin pohjautuvien työpaikkojen määrä on lähtenyt räjähdysmaiseen kasvuun. USA:ssa pandemian aiheuttamaan kysyntään ovat reagoineet mm. verkkokauppajätti Amazon palkkaamalla 100 000 ja pizzan kotitoimitusta tarjoava Domino’s rekrytoimalla 10 000 uutta työntekijää. Ruokaostoksia kotiin kuljettava Instacart ilmoitti ottavansa töihin peräti 300 000 uutta ihmistä kolmessa kuukaudessa. Kaikissa näissä tapauksissa myynnin ja työvoiman tarpeen kasvu perustuvat palveluihin, joissa asiakas kohdataan digitaalisesti.

Fyysiseen vuorovaikutukseen perustuvat työtehtävät vähenevät – osittain pysyvästi. Digitaalisuuteen perustuva työ on voimakkaassa kasvussa.

Suomessa ei ole vielä näkynyt yhtä vaikuttavia lukuja, mutta suunta on sama. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun osuuskauppa HOK-Elanto ilmoitti omatoimisesti sulkevansa ravintolansa pandemian takia ja siirtävänsä niissä työskentelevää henkilökuntaa ruoan verkkokaupan logistiikkatehtäviin. Sittemmin vahvistettiin laki, jolla pääosa kaikista ravintoloista määrättiin suljettavaksi etämyyntiä – paljolti digitaalisuuteen perustuvaa sellaista – lukuunottamatta. Korviketta ravintolapalveluille on haettu mm. hiljattain avatusta digibaarista.

Osa pandemian paineessa syntyneestä digitaalisten palveluiden työvoiman tarpeesta jää lyhytaikaisiksi. On kiinnostavaa nähdä, kuinka merkittävän pitkän aikavälin muutoksen koronavirus tuo työmarkkinoille.

Kotiinkuljetus, ruokatilaus

Kotiarestissa ostokset tehdään digitaalisesti – nyt jopa ruoan ja Hullujen Päivien osalta

Kun suomalaiset on komennettu kotiin, ostaminen muuttuu ensisijaisesti digitaaliseksi. Verkkokauppa on ollut jo pitkään arkipäivää useimmissa tuotteissa ja palveluissa sekä kuluttaja- että b2b-kaupankäynnissä, mutta nyt sen rooli vahvistuu.

Fyysisten myymälöiden viimeinen vallan linnake on ollut ruokakaupassa. Pandemian tuloksena verkkokaupan markkinaosuus ruokakaupassa voi kohota moninkertaiseksi verrattuna aiempiin, Suomessa alle prosentissa pyörineisiin lukuihin. Kesko ja S-ryhmä ovat kertoneet, että pandemian tuloksena ruoan verkkokauppa on "räjähtänyt käsiin".

Kuluttajat suurin joukoin kokeilevat nyt ruoan verkko-ostamista ensimmäistä kertaa. Näin tekivät muun muassa koronakaranteeniin päätyneet äitini ja tätini. Merkittävä osa digitaalisten ruokaostosten kokeilijoista todennee verkko-ostamisen olevan sujuvaa ja rohkaistuu hyödyntämään sitä myös elämän normalisoiduttua. On syytä olettaa, että samanlaisia digitaalisen ostamisen ensikokemuksia tapahtuu myös muiden tuotteiden ja palveluiden kaupassa.

Kun ensimmäiset ruokaostokset on tehty verkossa onnistuneesti, kynnys seuraaviin on madaltunut merkittävästi.

Kaupan mannerlaatat liikkuvat vauhdilla kohti digitaalisuutta myös erikoistavarakaupassa. Kukapa olisi vaikkapa viime syksynä uskonut, että Stockmann järjestää kevään Hullut Päivät vain verkossa.

Mitä todennäköisimmin digitaalisen kaupan markkinaosuus nousee koronaviruksen sivuvaikutuksena pysyvästi aiempaa merkittävästi korkeammalle tasolle.

Julkisissa palveluissa digitaalinen nousee ykköskanavaksi

Julkinen sektori Suomessa on tehnyt ansiokasta työtä palveluidensa digitalisoinnissa. Esimerkiksi verottajan ja Kelan digitaaliset palvelut ovat keränneet kiitosta ja mittavan käyttäjäkunnan. Sote-uudistuksessa ja monessa muussa julkisen sektorin kehityshankkeessa digitaalisten palveluiden vahvistaminen on suuressa roolissa.

Entistäkin suurempi osuus julkisten palveluiden kehittämisresursseista ohjautuu digitaalisiin palveluihin.

Pandemia-aikana yhä useampi suomalainen siirtyy osittain pakon sanelemana hyödyntämään digitaalisesti myös sellaisia julkisia palveluita, joita on aiemmin ollut luontevampaa hyödyntää vierailemalla esimerkiksi viraston asiakaspalvelupisteessä. Samoin kuin verkkokaupassa, myös julkisissa palveluissa ensimmäinen digitaalinen käyttökokemus rohkaisee usein palaamaan samaan kanavaan, kun palveluntarve tulee vastaan seuraavan kerran. On perusteltua olettaa, että myös julkisissa palveluissa digitaalisen asioinnin osuus nytkähtää reilusti ylöspäin koronaviruksen sivutuotteena.

Oletan pandemian muokkaavan monen suomalaisen ajatusmaailmaa asentoon, jossa julkiset palvelut saadaan ensisijaisesti digitaalisina ja perinteiset palvelutarjonnan muodot marginalisoituvat. Entistäkin suurempi osa julkisten palveluiden kehitysresursseista ohjautunee digitaalisten välineiden parantamiseen. Valtaosa suomalaisista hyötyy tästä kehityksestä, mutta ne joilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää digitaalisia välineitä näkevät palveluidensa laadun heikkenevän, ainakin digitalisoituneeseen valtaväestöön verrattuna.

Pandemia opettaa kuluttamaan viihdettä ja kulttuuria digitaalisesti

Koronavirus pysäytti massatapahtumat. Elokuviin, teatteriin, oopperaan tai yökerhoon ei toistaiseksi ole asiaa. Viihteen ja kulttuurin kysyntä ei kuitenkaan pandemian myötä vähene, pikemminkin päinvastoin. Kun ihmiset ovat entistä suuremman osan ajastaan kotona, heillä on myös entistä suurempi tarve ajanvietteelle.

Digitaaliset viihdepalvelut ovat kovassa kasvussa. Esimerkiksi Netflixin käyttö on kasvanut viime viikkoina niin voimakkaasti, että verkkoyhteydet Euroopassa ovat vaarassa ylikuormittua ja ohjelmien kuvanlaatua alennettiin EU-komission toiveesta.

Oopperan, Anssi Kelan keikan tai senioridiskon voi nyt kokea digitaalisesti.

Alunperin fyysisessä muodossa tarjottavia ajanvietteen muotoja on nopealla tahdilla alettu siirtää digitaaliseen muotoon. Kansallisoopperan esitykset saavuttavat yleisönsä Stage24-palvelussa. Artistit Anssi Kelasta Coldplayhin tavoittelevat yleisöä digitaalisissa kanavissa. Jopa seniorien diskobileet ovat siirtyneet digitaaliseen muotoon.

Tartuntavaara digitalisoi ihmisten välisen vuorovaikutuksen

Pandemian aiheuttama digiloikka näkyy ehkä kaikkein konkreettisimmin ihmisten välisessä arkisessa vuorovaikutuksessa. Ystäviin ja muihin lähimmän perhepiirin ulkopuolisiin tärkeisiin ihmisiin on turvallisinta pitää yhteyttä digitaalisilla välineillä. Chat-työkalut ja videopuhelut ovat nyt monella suomalaisella aktiivisessa käytössä päivittäin.

Kun fyysistä vuorovaikutusta läheisten ihmisten kanssa on tarpeen vähentää, syntyy uudenlaisia digitaalisia vuorovaikutuksen muotoja. Esimerkiksi sisareni järjestämä yhteinen etäillallinen Houseparty-sovelluksen välityksellä oli mukava tapa tuoda ihmisiä yhteen. Voin kuvitella, että moni on kokenut ja kokee lähiviikkojen aikana uudenlaisia vuorovaikutuskokemuksia, joita digitaaliset välineet mahdollistavat.

Kun viruksen aiheuttama poikkeustila päättyy, fyysinen yhdessäolo voi nousta lyhytaikaisesti ennennäkemättömään suosioon. Pitkällä tähtäimellä digitaalisten välineiden osuus arkisesta vuorovaikutuksesta jäänee kuitenkin korkeammalle tasolle, kuin missä se oli ennen koronavirusta.

Saavutettavuuden merkitys korostuu, kun digitaalisuuden painoarvo kasvaa

Mitä suurempi osa suomalaisten työstä ja vapaa-ajasta siirtyy digitaalisiin kanaviin, sitä suuremmaksi kasvaa saavutettavuuden merkitys.

Kun asioinnin ensisijainen väline on yhä useammin digitaalinen, on välineen tarjoajalla suuri vastuu siitä, että mahdollisimman moni voi käyttää sitä  

Saavutettavuus on edellytys sille, että mahdollisimman suuri osa kansasta voi käyttää digitaalisia palveluita. Pandemia pakotti erityisesti yli 70-vuotiaat suomalaiset koteihinsa ja kaikki vähänkään kykenevät ja halukkaat heistä aiempaa laajemmin digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Ikäihmisten ja monien muiden väestöryhmien mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia palveluita toteutuvat vain, jos palveluiden saavutettavuus on kunnossa.

EU:n saavutettavuusdirektiivi sai aikaan laajamittaista keskustelua saavutettavuudesta ja sen tuloksena yhä useampi verkkosivusto ja digitaalinen palvelu palvelee myös ikäihmisiä ja esimerkiksi näkövammaisia. Täysimittainen yhteiskunnan toimintaan osallistuminen edellyttää yhä useammassa tapauksessa digitaalisten palveluiden käyttöä. Tarjoajilla on entistä suurempi vastuu siitä, että heidän palveluitaan voi hyödyntää mahdollisimman suuri osa kansasta.

Digitaalisten välineiden tietoturva nousee elintärkeään rooliin

Kun pandemiasta selvitään, yhä useampi ostos, asiointikokemus ja vuorovaikutustilanne tapahtuu digitaalisesti. Toimiva tietoturva on edellytys sille, että ihmiset voivat luottaa digitaalisiin palveluihin ja että niiden kasvu voi jatkua. Mitä suurempi osa yhteiskunnan toiminnoista on digitaalisia, sitä suuremmiksi muodostuvat myös intressit hyökätä niitä vastaan ja aiheuttaa häiriötä.

Digitaalisiin palveluihin voidaan luottaa ja niiden käytön kasvu voi jatkua vain jos tietoturva on kunnossa

Digitaalisia palveluita suunnittelevien ja tilaavien yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin organisaatioiden on entistä tärkeämpää asettaa korkean tason tietoturva yhdeksi palveluiden, järjestelmien ja toimittajien keskeisimmistä valintakriteereistä. Palveluita suunnittelevien ja rakentavien yritysten vastuulla on varmistaa, että he tarjoavat asiakkaille tietoturvallisia ratkaisuja, joihin kansalaiset voivat luottaa.

 

Koronaviruksen vaikutukset yhteiskuntaan ovat pääosin kielteisiä. Pluspuolelle voidaan laskea se, että ennennäkemätön tilanne rohkaisee suomalaisia tutustumaan uusiin digitaalisiin palveluihin, jotka voivat tehdä elämästä sujuvampaa myös viruksen väistyttyä. Toivotan voimia pitkittyvään kotiarestiin ja mielenkiintoisia hetkiä uusiin digitaalisiin välineisiin tutustuen. Nyt on myös hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten oman organisaation digitaalisia palveluita on tarpeen viedä eteenpäin. Jos kaipaat apua mietinnässä, ota yhteyttä.