Uudistukset tuovat muutoksia eurooppalaisten listayhtiöiden raportointiin, joiden on jatkossa raportoitava konsernitilinpäätökset ja toimintakertomukset European Single Electronic Format (ESEF) -muodossa eli yhtenäisessä sähköisessä muodossa. ESEF-vaatimukset tulivat voimaan julkisesti noteeratuille eurooppalaisille yrityksille, joita ovat osakkeiden ja joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijat. Uudistus koskee IFRS-tilinpäätöksiä eikä muuta raportoinnin sisältöä, vaan sitä, missä muodossa tiedot julkaistaan. Tätä juttua varten haastattelimme Aalto-yliopiston tutkijaa ja reaaliaikaisen talouden osaamiskeskuksen johtajaa Esko Penttistä.

ESEF-vaatimukset listayhtiöille

Vuonna 2013 EU:ssa päivitettiin avoimuusdirektiiviin suunnitelma siitä, että vuoden 2020 tilinpäätöksestä alkaen kaikki listayhtiöt EU:ssa raportoivat tilinpäätöksensä yhtenäisessä sähköisessä raportointimuodossa. Tämän on mahdollistanut EU:n sisällä 2000-luvun puolivälissä voimaan tullut vaatimus konsernitilinpäätösten laatimisesta IFRS-standardien mukaan. Raportointikieleksi valikoitui XBRL (eXtensible Business Reporting Language). XBRL-kieltä kehittää jäsenyritysten, organisaatioiden ja virastojen voittoa tavoittelematon yhteenliittymä XBRL International. Suomessa hanketta koordinoi XBRL Suomi, joka on kansainvälisen XBRL-organisaation alaisuudessa toimiva konsortio.

Suomessa listayhtiöt ovat tähän saakka toimittaneet tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen pörssitiedotteen liitteenä pdf-muodossa Helsingin Pörssiin eli kansalliseen tiedotevarastoon. Jatkossa pdf-muodossa oleva tilinpäätös ei enää riitä, vaan vaaditaan XBRL-merkinnöillä varustettu tilinpäätös. Tilinpäätökset myös julkaistaan listayhtiöiden verkkosivuilla kuten tähänkin asti. Tiedot toimitetaan pörssille yhtäaikaisesti tilinpäätöksen julkaisemisen kanssa. Vaatimus ei vielä raportoinnin ensimmäisessä vaiheessa koske osavuosikatsauksia, tilinpäätöstiedotteita tai ei-taloudellista informaatiota. Se ei myöskään tässä vaiheessa ulotu kaikkiin tilinpäätöstietoihin.

Mitä raportoidaan ESEF-muodossa?

Vuoden 2020 konsernitilinpäätöksen XHTML-muotoisessa tiedostossa on oltava tilinpäätöksen päälaskelmat varustettuna XBRL-merkinnöillä sillä tasolla, millä päälaskelmat laaditaan. XBRL-merkinnät tehdään iXBRL-teknologiaa hyödyntäen (InlineXBRL). Sen avulla raporteille voidaan tuottaa koneluettavuuden ohella myös ihmissilmin tulkittava versio.

Siirtyminen sähköiseen raportointiin tapahtuu vaiheittain. Aluksi riittää, että päälaskelmat eli tuloslaskelmat, tase, oman pääoman muutoslaskelma ja rahavirtalaskelma tägätään XBRL-kielellä, jokainen luku erikseen. Konsernitilinpäätöksen liitetietojen osalta vaatimus on kevyempi myös lähitulevaisuudessa. Vuonna 2022 liitetiedot tuodaan kokonaisuuksina mukaan tekstiä ja taulukoita erittelemättä eli niiden osalta XBRL-merkintä tehdään ainoastaan block-tasolla. Tämä tarkoittaa, että tiedostossa kaikki liitetiedot on varustettu yhdellä XBRL-merkinnällä.

XBRL-raportointi on ollut voimassa Yhdysvalloissa jo vuosia, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa listattu Nokia otti käyttöön SEC-vaatimukset ja toteutti ensimmäisenä suomalaisyhtiönä koko IFRS-tilinpäätöksensä XBRL-tägäyksen, kun vaatimus laajentui koskemaan myös ulkomaisia Yhdysvalloissa listattuja yhtiöitä. SEC-vaatimus tarkoittaa tilinpäätöksen lukujen merkitsemistä omalla XBRL-tägillään. Ero suomalaiseen suppeampaan käytäntöön on merkittävä, sillä Nokian tilinpäätös vaati 1 770 tägiä, joista vain noin 200 on sellaisia, joiden esittämistä vaaditaan myös ESMA:n mukaisessa raportoinnissa.  

On hyvin mahdollista, että myöhemmin sähköiselle raportoinnille asetetut vaatimukset lisääntyvät myös Euroopassa ja ehkä lopuksi päästään sinne, missä Nokia on jo nyt.

EU:n ensimmäisen vaiheen tägäykseen pitäisi riittää noin 200 kenttää – ulkopuolelle jäävät kaikista hankalimmat ja yhtiökohtaiset tilinpäätöksen osat. Ja kuka tietää, jos vaikka tulevaisuudessa jopa ei-taloudellinen informaatio siirtyy saman lainsäädännön piiriin.

XBRL-raportoinnin hyödyt

Mitä varten XBRL-tägäystä tehdään? XBRL-raportointikieli on viranomaisvaatimus, mutta onko siitä hyötyä myös muille? Tämä kysymys askarruttaa monia ja ymmärrettävistä syistä työn lisääntyminen mietityttää varsinkin yritysten talousosastoja. Haastattelimmekin Aalto-yliopiston tutkijaa Esko Penttistä, joka on toiminut Suomen XBRL konsortion perustamisesta alkaen (2012) konsortion puheenjohtajana.

Penttisen mukaan uudistuksen päätarkoituksena on edistää tilinpäätösten saatavuutta, suurien tietomassojen analysointia ja tietojen vertailukelpoisuutta. XBRL tekee suurien tietomassojen käsittelystä helpompaa kuin nykyinen pdf- ja excel-tiedostoihin perustuva tiedon välittäminen.

Penttinen kertoo, että myös informaation laadun odotetaan parantuvan uudistuksen myötä, sillä enää tilinpäätösdataa ei tarvitse siirtää manuaalisesti tietokantoihin. Kun raportoitava tieto on sähköisesti, konekielisesti tietolähteistä luettua, voidaan luottaa siihen, että se myös pysyy muuttumattomana.  

Tulevaisuudessa, kun tilinpäätökset mahdollisesti tägätään kokonaisuudessaan, dataa on käytettävissä myös nykyistä enemmän, sillä nykyisin kaikki tilinpäätöksen tiedot eivät päädy esimerkiksi Bloombergin tietokantoihin, vaan siinä tehdään karsintaa. Näin XBRL:n avulla voi saada huomattavasti laajemman datan analyyseja varten. Samaan hengenvetoon Penttinen toteaa, ettei kyse ole käänteentekevästä edistysaskeleesta, sillä käytännössä analyytikot käyttävät hyväkseen vain pientä osaa tilinpäätösinformaatiota, ja monet ovat sitä mieltä, että se riittää.  

Entä XBRL-raportoinnin laajuus? On selvää, että tarjoamalla tilinpäätöksen käyttäjille pääsyn päälaskelmiin sähköisessä muodossa tuskin saavutetaan poikkeuksellista hyötyä. Liitetietojen analysointi keinoälyyn pohjautuvilla työkaluilla kuulostaa kiinnostavalta, mutta riittääkö sekään? Ja miten on tulevaisuuden laita, onko myös ei-taloudellinen data siirtymässä sähköisiin järjestelmiin? Penttinen kertoo, että analyytikoiden kanssa keskustellessa he usein kiittävät uudistusta. Innostus kuitenkin laantuu, kun he kuulevat, että esimerkiksi osavuosikatsaukset eivät ole raportoinnin ensimmäisessä vaiheessa XBRL-raportoinnin piirissä. Hyöty jää marginaaliseksi, jos raportoidaan vain tilinpäätöksen päälaskelmia ja niitäkin vasta vuosikertomuksen ilmestyessä. Muualla on ehdotettu XBRL-raportoinnin ulottamista tulostiedotteisiin ja osavuosikatsauksiin – aina pörssitiedotteisiin asti.

Myös XBRL-raportoinnin pakollisuus askarruttaa monia. Voiko käytäntöä, jonka tuomat hyödyt ovat toistaiseksi melko epävarmoja ja mahdollisesti vain marginaalisia, asettaa pakolliseksi? Penttinen ei tässä yhteydessä usko vapaaehtoisuuteen, sillä vapaaehtoisuuteen perustuvat raportointiohjelmat ovat järjestään epäonnistuneet maailmalla. Suurin osa yhtiöistä menee minimivaatimusten mukaan, vaikka suurin hyöty XBRL-tyyppisestä ratkaisusta saavutetaan vasta, kun mahdollisimman moni yhtiö raportoi tilinpäätöksensä sähköisessä, standardoidussa muodossa. 

Myös XBRL-raportoinnin pakollisuus askarruttaa monia. Voiko käytäntöä, jonka tuomat hyödyt ovat toistaiseksi melko epävarmoja ja mahdollisesti vain marginaalisia, asettaa pakolliseksi?

XBRL:n vaikutus sijoittajien käyttäytymiseen

Kysyttäessä Esko Penttinen kertoo, että kentällä on pohdittu, mikä vaikutus uudistuksella tulee olemaan sijoittajien käyttäytymiseen. Yksittäiset sijoittajat tuskin lähtevät hyödyntämään XBRL-tietoja täydessä laajuudessaan. Penttinen ei usko, että uuden raportointistandardin voimaantulo horjuttaa perinteisten tiedostomuotojen asemaa perustuksia myöten. Yhtiöille on edelleen tärkeää, että yrityksen verkkosivuilla digimuodossa ilmestyvä tilinpäätös on graafisena tuotteena yhtä houkutteleva kuin ennenkin ja myös helppokäyttöinen lukijan kannalta. Hän myös uskoo, että toisin kuin viranomaiset ja institutionaaliset sijoittajat, yksityissijoittajat ja pienemmät sijoitusyhtiöt tulevat jatkossakin laajasti turvautumaan PDF-dokumentteihin.  

Myös Bloombergin kaltainen järjestelmä on sijoittajille olennainen jatkossakin. Penttinen kertoo, että tällä hetkellä mietitään sitä, millainen voi olla XBRL:ään pohjautuva Euroopan laajuinen tietovaranto. Toistaiseksi tällaista järjestelmää ei vielä ole käytössä, mutta siitä keskustellaan laajasti.  

Millainen vaikutus XBRL-raportoinnilla voi olla sijoittajaviestintään ja koko IR-funktioon? Penttinen ei usko, että XBRL-uudistus syrjäyttäisi perinteisempiä raportointikanavia tai että uudistuksen myötä IR-osaamisen merkitys pienisi. Sijoittajaviestinnän tavoitteena on toimia viestinvälittäjänä ja tulkitsijana, ja XBRL:n tarjoama raaka data tuskin poistaa näitä tarpeita. “Väliportaan katoamista ei tarvitse pelätä, vaan uudistuksen hyötyjä kannattaa tarkastella laajemmin. Verkkokauppakaan ei ole täysin syrjäyttänyt kivijalkaliikkeitä, vaan pikemminkin muuttanut niiden luonnetta. XBRL-raportoinnin yleistymisellä toivotaan olevan vastaava vaikutus,” Penttinen toteaa.

XBRL-raportointi ja PK-yritykset

Pörssiyhtiöitä on Suomessa reilu 150 ja ESEF-vaatimukset koskevat vain niitä. Jos uudet vaatimukset tulevat jatkossakin koskemaan vain konsernitilinpäätöksiä tai peräti vain pääraportteja, koko uudistuksen aiheuttama vilkas keskustelu on myrsky vesilasissa.  

Penttinen kertoo, että useat maat, kuten esimerkiksi Tanska, ovat asettaneet sähköisen raportoinnin pakolliseksi myös kaikenkokoisille pk-yrityksille. Tästä keskustellaan myös Suomessa, mutta kaikki nykyiset suomalaiset taloushallintojärjestelmät eivät ole vielä integroineet XBRL:ää omiin järjestelmiinsä, minkä vuoksi valtionhallinto ei vielä voi asettaa sitä pakolliseksi. “Ilman pakollisuutta järjestelmien kehittäjillä ei kuitenkaan ole motivaatiota kehittää tuotteitaan. Tilanne on siis tyypillinen esimerkki muna-kana-ongelmasta. Muutamat järjestelmätoimittajat ovat kuitenkin jo ilahduttavasti asiassa aktivoituneet,” Penttinen täsmentää.

Toisaalta toisin kuin IFRS-maailmassa, kansallisen lainsäädännön mukaan raportoivien pk-yritysten kohdalla yhteisen taksonomian luominen on mahdotonta. Mahdollista on kuitenkin luoda yleiseurooppalainen tietokanta.

Pk-yritysten puolella sähköisellä raportoinnilla voi oikeastaan olla isojakin vaikutuksia yritysten menestykseen.

Penttinen arvioi, että pk-yritysten puolella sähköisellä raportoinnilla voi oikeastaan olla isojakin vaikutuksia yritysten menestykseen. Ensinnäkin standardoitu XBRL-kieli tuo esiin ja kannustaa korjaamaan kirjanpidollisia virheitä. Standardin mukaan laaditut tilinpäätökset ovat käyttökelpoisia ja houkuttelevia myös kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta, vaikka kyseessä olisi pienempi yritys. Eräät eurooppalaiset pankit myös antavat pk-yrityksille lainaa edullisemmalla korolla, jos yrityksen tilinpäätöstiedot ovat XBRL-muodossa saatavilla. XBRL-raportointi on vahva signaali yrityksen halusta nostaa profiiliaan. Vaikka tilanne tällä hetkellä elää, Penttinen on luottavainen sen suhteen, että lähitulevaisuudessa yhtenäiset raportointistandardit vievät voiton nykyisiltä käytännöiltä.  

On selvää, että uudistuksen hyötyjä tullaan jatkossakin arvioimaan kriittisesti ja moni taho tulee esittämään hyvinkin arvostelevia kantoja sen suhteen. Tulevaisuus näyttää, kuinka laajassa mittakaavassa uudistukset otetaan käyttöön ja millaisia hyötyjä niiden avulla saavutetaan. Yksi asia on selvä: aihe tulee jatkossakin aiheuttamaan paljon ajatuksia puolesta ja vastaan. 

Lähetä meille viesti

Form first
Form second
Checkboxes

Kun tilaat uutiskirjeemme, saat sen sähköpostiisi 4-6 viikon välein. Jos toivot yhteydenottoa, voimme olla sinuun yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse.
Lomakkeen lähettämällä hyväksyt tietosuojaselosteemme.

Tilaa blogimme sähköpostiisi tai kysy lisää