1980-luvulta, eli internetin alkuhämäristä jatkunut kasvu suomalaisten verkon käyttäjien määrässä on pysähtynyt. Näin kertovat hakukoneyhtiö Googlen tuoreet Consumer Barometer -tilastot. Kasvu on pysähtynyt, koska käytännössä koko kansa, eli 90 % suomalaisista, käyttää nyt nettiä. Prosenttiluku oli sama vuonna 2016.

Netin päivittäinen käyttö kasvaa enää pikkiriikkisen - nyt päivittäisiä netinkäyttäjiä on 78 % kansasta, eli yksi prosenttiyksikkö edellisvuotta enemmän.

Luontainen kasvu on historiaa, nyt taistellaan markkinaosuuksista

Nettipalveluiden kehittämisessä on ikiaikaisesti voinut luottaa siihen, että käyttäjämäärät kasvavat luontaisesti,  ilman mittavia panostuksia. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut.

Kun nettiä käyttävien suomalaisten määrä on vakio, jokaisen verkkopalvelun on taisteltava kasvattaakseen käyttäjämääräänsä. Ja mitä kilpaillumpi ala, sitä kovemmin on tehtävä töitä käyttäjämäärän säilyttämisenkin eteen.

Mobiilinetti edelleen vahvassa kasvussa

79 % suomalaisista käyttää älypuhelinta eli käytännössä mobiilinettiä vuonna 2017. Älypuhelinten suosio on kasvanut edellisvuodesta selvästi. Vuonna 2016 älypuhelin oli 73 prosentilla kansasta. Älypuhelinten suosio näkyy myös meillä Karhu Helsingissä. Yhä useammassa verkkopalvelussa valtaosa vierailuista tehdään älypuhelimella.

Älypuhelin on useimpien suomalaisten suosikkilaite digikanavia käytettäessä. Vuonna 2017 68 % käytti nettiä eniten älypuhelimella. Tämä luku oli reilusti, eli 8 prosenttiyksikköä, edellisvuotta korkeampi. Älypuhelin on aina mukana ja sen kanssa netin käyttökynnys on alhaisin.

Netinkäytön kasvu pysähtyi

Uutiset tabletin kuolemasta ovat liioiteltuja

Tablettien kuten iPadin suosion on viime aikoina arveltu hiipuvan. Tablettien myyntiluvut ovat laskeneet, samoin tablettikäyttäjien osuus useiden nettipalveluiden liikenteestä. Google Barometer kuitenkin kertoo, että tabletilla on edelleen vahvistuva rooli suomalaisten elämässä. 49 % kansasta käyttää tablettia - luku on kasvanut edellisvuodesta selvästi, eli 6 prosenttiyksikköä.

Yhä useampi on verkossa usealla laitteella. Googlen tilastojen mukaan 43 % tutkituista käyttää nettiä sekä älypuhelimella, tabletilla että tietokoneella. Tässä luvussa kasvua edellisvuodesta on 8 prosenttiyksikköä ja kasvu on edellisvuodesta kiihtynyt selvästi.

Keskimääräisellä suomalaisella on Googlen lukujen mukaan 3,2 laitetta kiinni netissä. Hyvin harva - eli 12 % kansasta - on netissä vain yhdellä laitteella. Vielä viisi vuotta sitten yhden nettilaitteen varassa oli neljä suomalaista kymmenestä.

10 % kansasta on ulkona digistä - arkielämä vaikeutuu, jos ei nouse digijunaan

Joka kymmenes suomalainen ei käytä nettiä. Osalla ihmisistä kyse on tietoisesta valinnasta. Joissain tapauksissa taustalla ovat teknisten taitojen rajoitukset tai vaikkapa taloudelliset syyt. Digitalisaation ulkopuolelle jäävien kansalaisten elämä muuttuu vuosi vuodelta haastavammaksi nettiä käyttäviin naapureihinsa verrattuna. 

Esimerkiksi pankkipalveluiden käyttö ilman nettiä muuttuu jatkuvasti hankalammaksi ja kalliimmaksi. Myös julkisten palveluiden kehityksessä paukut laitetaan digitaalisuuteen. Samanaikaisesti perinteisiä palveluita karsitaan.

Kuilu digitaalisuuden omaksuneiden ja pelkästään perinteiseen asiointiin turvautuvien kansalaisten välillä kasvaa vuosi vuodelta. Allekirjoittaneen ei tarvitse katsoa omia vanhempia pidemmälle nähdäkseen, minkälaisia haasteita asioinnin digitalisoituminen aiheuttaa.

Suomi Euroopan kärkipäässä netin käytössä, mutta ne kirotut ruotsalaiset...

Ylivoimainen valtaosa kansalaisista käyttää nettiä kaikissa Euroopan maissa. Suomessa netinkäyttö on kuitenkin suositumpaa kuin monissa verrokkimaissa. Saksassa ja Iso-Britanniassa 84 % ja Ranskassa 87 % Googlen tutkimasta väestöstä on netissä. Kreikka on 74:ssä prosentissa. Norja (94 %) ja Ruotsi (95 %) ovat sen sijaan reippaasti Suomen edellä netin käytössä.

Prosenttilukujen erot eivät ole huimia, mutta sekä yritysten että julkisen sektorin palveluiden suunnittelussa on merkittävää se, onko 6 % vai 26 % kansasta digitalisaation ulkopuolella.

Vuoden 2017 Google Barometer -luvut löytyvät osoitteesta: https://www.consumerbarometer.com