Karhujen esittelyä koskeva juttusarja jatkuu alkusyksyn uudella episodilla. Nyt on erinomainen hetki esitellä uusin karhumme ja uusi toimitusjohtajamme Joonas Hirn. 

Mitä, mitä, mitä? Joonas tulee takaisin Karhuun ja toimitusjohtajaksi. Kyllä, ihan mahtava homma! Joonas on suurimmalle osalle meistä jo entuudestaan tuttu, sillä hän on aiemmin työskennellyt Karhu Helsingissä seitsemän vuotta projektipäällikön tehtävissä. Kun itse aloitin Karhussa, oli Joonaksen apu ja tuki korvaamatonta.

Joonas on porukan hymynaama ja löytää asioista aina positiivisen puolen. Erittäin iloista on se, että Joonaksen ansiosta toimistolla tuoksuu silloin tällöin pulla. Viimeksi viime viikolla, elokuun ollessa jo pitkällä, saimme nauttia mm. laskiaispullista :D

Odotan innolla Karhun aikakautta Joonaksen johdolla ja olen varma, ettei vauhtia ja iloa tekemisestä tule puuttumaan.

Aina valmiina

Joonas on valmiina tähän uuteen haasteeseen, sillä sanonta ”aina valmiina”, on iskostunut takaraivoon vuosia jatkuneen partioharrastuksen myötä. Viimeisin tempaus ei varsinaisesti ole sieltä vaatimattomimmasta päästä, sillä Joonas toimi Pääkaupunkiseudun partiolaisten piirileirin varajohtajana. Tunnelma leirillä oli kuulemma helteinen ja vesipisteillä riitti ruuhkaa.

Karhu-Helsinki-Joonas-Hirn-partiolainen

Odotan innolla, että pääsemme kehittämään idealistalle kerättyjä asioita konkretiaksi. Ja toki firman yhteisiä juhlia! :) 

K: Ehditkö tekemään vapaa-ajallasi muuta kuin partiohommia? 

V: Kyllä sinne välillä mahtuu muutakin :) Talvella viihdyn alamäissä lumilaudan kanssa ja lumettomaan aikaan tulee liikuttua monenlaisessa luonnossa.

K: Oliko männäkesän leiri ikimuistoisin partiokokemuksesi, vai onko vielä jotain päräyttävämpää muistoissa? 

V: Partio on siitä hauska harrastus, että sen kautta pääsee tekemään valtavan monipuolisesti kaikenlaista. Ikimuistoisinta hetkeä on vaikea nostaa, koska kokemuksia on niin eri sarjoista. Ulkomaanreissut Japaniin, Chileen, Keniaan ja Georgiaan ovat olleet huimia, purjehdukset lippukunnan veneellä Itämerellä mahtavia, köysillä vesitornista laskeutuminen ihanan kamalaa ja lasten ja nuorten kanssa toimiminen hersyvän hauskaa. Yhdistävä tekijä muistoille on kuitenkin se, että ne on koettu yhdessä muiden kanssa. 

K: Olet espoolainen. Oletko aina asunut pääkaupunkiseudulla? 

V: Sydämessäni kyllä, vaikka koti välillä Järvenpäässä, Helsingin Käpylässä ja vaihto-oppilaana Saksassa onkin sijainnut. 

K: Miltä tuntuu palata Karhuun? Odotatko jotain tiettyä tapahtuvaksi? 

V: Hyvältä! Valtaosa työkavereista on vanhoja tuttuja ja uudetkin osoittautuneet kerrassaan mainioiksi. Odotan innolla, että pääsemme kehittämään idealistalle kerättyjä asioita konkretiaksi. Ja toki firman yhteisiä juhlia! :)

K: Mikä on viimeisin virheesi, josta olet ottanut opiksi? 

V: Harmittavan usein tulen olettaakseni asioita. Viimeisimmästä kerrasta halusin ottaa opiksi, että turhan olettamisen sijaan keskustelisin vielä enemmän ihmisten kanssa. Harva pahoittaa mielensä, jos käymme tuttujakin asioita läpi, mutta jos sillä välttää pettymykset tai väärinkäsitykset, käytetty aika on sen arvoista. 

K: Mitä meinaat tehdä ensi viikonloppuna? 

V: Viikonloppuna aion suunnata Keski-Suomeen viettämään vielä pari yötä teltassa ja nauttimaan elokuun pimenevistä illoista. Lämmin alkusyksy on mahtavaa aikaa!