Rikkinäinen nettisivu voi aiheuttaa kiukkua. Kiukkua ei lievitä se, jos sivu kertoo kohdanneensa virheen tyyppiä 404. Nämä ns. HTTP-virhekoodit ovat peräisin internetin alkuhämäristä, mutta niitä näkee edelleen yllättävän usein.

Moni nettisivujen kävijä ei ymmärrä kolminumeroisista HTTP-koodeista sen enempää kuin koreankielisestä pitsinnypläysoppaasta. Kerron tässä lyhyesti, mitä yleisimmät HTTP-virhekoodit tarkoittavat.

Mitä HTTP-virhekoodit ovat

Kun klikkaat hakukoneessa tai nettisivuilla näkemääsi linkkiä tai jos kirjoitat selainohjelmaasi nettiosoitteen, selaimesi lähettää jossain päin maailmaa sijaitsevalle palvelimelle kutsun, jossa pyydetään näyttämään yksittäinen nettisivu. Jos nettisivu ei syystä tai toisesta aukea, palvelin tarjoilee selaimellesi kolminumeroisen virhekoodin. Virhekoodin tarkoituksena on kertoa, mikä meni vikaan.

Yleisimmät HTTP-virhekoodit

Erilaisia HTTP-statuskoodeja on kymmeniä. Osa niistä kuvaa nettisivuille otettavien yhteyksien onnistumisia. Tunnetuimmat koodit kuvaavat kuitenkin epäonnistumisia ja ne ovat nousseet nettisivuilla vierailevien ihmisten silmille jo yli kahden vuosikymmmenen ajan. Yleisimmät HTTP-virhekoodit on listattuna alla.
 

HTTP-virhe 500 (palvelinvirhe)

Virhe 500 tarkoittaa, että nettisivua tarjoilevalla palvelimella on mennyt jotain vikaan. Ongelmat voivat olla moninaisia.

Viisisatasia voi tulla näkyviin esimerkiksi palvelimen ylikuormittuessa tai teknisten asetusten ollessa tavalla tai toisella pielessä. Pelkän koodin perusteella on mahdotonta sanoa, mikä tarkalleen on mennyt vikaan. Usein sivuston ylläpitäjältä vaaditaan tässä tilanteessa toimenpiteitä.

HTTP-virhe 404 (sisältöä ei löydy)

Tämä on virhekoodien klassikko. Kun neljänollanelonen ponkaisee ruudulle, silloin palvelimelta ei löydy sitä sisältöä, jota olit hakemassa. Linkki on siis rikki — esimerkiksi siksi, että sivu on poistettu näkyvistä tai koska osoite on alunperinkin kirjoitettu väärin.

Useimmille verkkosivustoille saapuu runsaasti kävijöitä virheellisillä linkkiosoitteilla. Silloin he laskeutuvat 404-virhesivulle. Sen sisältöä ja ilmettä voi useimmissa julkaisujärjestelmissä ja sivustoissa muokata.

Hyvin suunniteltu 404-virhesivu voi tuottaa jopa mukavan käyttökokemuksen

404-virhesivu voi tuottaa kävijälle jopa miellyttävän kokemuksen, jos siellä näkyy selkeä valikko tai haku, jolla kävijä voi löytää sivustolta etsimänsä sisällön. Siellä voi myös vaikkapa listata uusimpia ajankohtaisia sisältöjä. Tärkeintä on, että virhesivulle saapuvan kävijän kokemusta on mietitty, eikä hän löydä itseään luotaantyöntävältä vieraskieliseltä virhekoodisivulta. Meidän virhesivumme voi avata esim. osoitteella https://www.karhuhelsinki.fi/blaablaablaa.

418 eli "olen teekannu" saattaa vielä nousta suursuosioon esineiden internetin ja älykotilaitteiden yleistyessä.

HTTP-virhekoodit 418 I'm a teapot

HTTP-virhe 403 (kielletty)

Virhetilanteeseen 403 päädyt yrittäessäsi avata nettisivusisältöä, johon sinulla ei palvelimen mielestä ole oikeuksia. Koodi voi tulla näkyviin esimerkiksi yrittäessäsi avata palvelimelta tiedostoja, jotka eivät tyyppinsä puolesta ole tarkoitettuja kävijän selaimessa näytettäviksi. Tällaisia ovat mm. erilaiset lähdekooditiedostot.

HTTP-virhe 400 (vääränlainen pyyntö)

Virhe 400 on epämääräisimmästä päästä. Nettisivu kieltäytyy latautumasta, koska sitä haetaan jotenkin väärällä tavalla. Syynä voi olla vaikkapa virheellisesti kirjoitettu osoite tai häiriö verkkoliikenteessä.

HTTP-virhe 401 (ei pääsyä)

Virhe 401 on 403:n pikkusisko. Molemmat tarkoittavat, ettei kävijällä ole oikeuksia tarkastella sisältöä, jota yrittivät avata. 401 hypähtää näkyviin tyypillisesti silloin, jos yrität kirjautua suojatulle nettisivustolle virheellisellä tunnuksella tai salasanalla.

HTTP-virhe 418 (olen teekannu)

Sokerina pohjalla on HTTP-virhekoodi 418. Sen tarkoitus on yksinkertainen. Kahvinkeittoa toivovalle kerrotaan, että koodin lähettäjä on teekannu. Koodi 418 syntyi aprillipilana vuonna 1998, mutta se ei ainakaan toistaiseksi ole noussut merkittävään rooliin internet-liikennettä ohjaavana tekijänä. Mutta kuka tietää, minkälaiseen suosioon se vielä nousee esineiden internetin ja älykotilaitteiden yleistyessä.
 

Tämä kirjoitus on käännetty ja täydennetty Mozilla-yhteisön toukokuussa 2018 julkaiseman blogikirjoituksen pohjalta.